Kuopiossa asuu suhteellisen paljon lääkäreitä, Vantaalla vähän. Helsingissä moni asettuu Meilahden tienoille.

Kolme koota kärjessä: Kauniainen, Kuopio ja Kaarina. Nämä ovat lääkärien suosituimmat asuinkunnat Suomessa, kun mittapuuna on lääkäritiheys eli lääkärimäärä suhteessa kunnan koko asukasmäärään.

Lääkäriliiton tutkija Piitu Parmanne selvitti Lääkärilehden pyynnöstä, missä lääkärit asuvat toisaalta koko Suomessa ja lisäksi viiden yliopistosairaalan lähiseudulla.

– Suurin yllätys oli se, että lääkäreitä suhteessa kunnan asukasmäärään asuu niin paljon Kuopiossa ja niin vähän Vantaalla, Parmanne summaa.

Vantaa on asukasmäärältään Suomen neljänneksi suurin kaupunki, mutta lääkärimäärän mukaan se yltää sijalle yhdeksän ja lääkäritiheyden perusteella vasta sijalle 110.

Tiedot poimittiin Lääkärilehden postitusrekisteristä helmikuussa 2017. Tarkastelusta suljettiin pois ne lehden tilaajat, jotka eivät ole lääkäreitä.

Tietoja verrattiin Tilastokeskuksen avoimen, postinumeroalueittaisen Paavo-tietokannan tietoihin väestön koulutusasteesta. Väestötieto on vuoden 2015 lopusta.

– Lääkärit asuvat aika samoilla alueilla ja samoissa kunnissa kuin muukin korkeasti koulutettu väestö, Parmanne jatkaa.

Kuopiossa riittää töitä

Korkeasti koulutettujen osuus on suurin Kauniaisissa, missä myös lääkäreitä asuu eniten suhteessa väestöön.

Kuopio on siinä mielessä poikkeus, että siellä asuu korkeasti koulutettuja suunnilleen saman verran kuin Suomessa keskimäärin, mutta kaupungin lääkäritiheys on maan toiseksi suurin.

Mistä Kuopion suosio lääkärien asuinpaikkana johtuu?

– Sen täytyy liittyä siihen, että Kuopiossa on lääkäreille työpaikkoja ja yliopistosairaala. Lisäksi siellä on lääkis, joka on tiedekunnista kooltaan suurin tällä hetkellä, Parmanne arvioi.

Miksi taas Vantaa ei vedä lääkäreitä niin paljon kuin sen naapurit Espoo ja Helsinki?

– Se voi liittyä moneen asiaan. Ensimmäiseksi tulevat mieleen kulkuyhteydet työpaikkoihin. On kätevä kulkea isoja väyliä pitkin, ja asiaan voivat vaikuttaa myös poikittaisliikenteen ongelmat.

– Voihan taustalla olla imagoseikkojakin.

Munkkiniemi vetää Helsingissä

Parmanne arvioi, että liikenneyhteydet ja työpaikkojen sijainnit määrittävät lääkärien asuinpaikkojen valintaa.

– Lääkärit, niin kuin muutkin, haluavat järjestää arkensa sujuvaksi. Siksi he valitsevat asuntonsa hyvien kulkuyhteyksien varrelta työpaikalle.

– Lisäksi lääkärit voivat valita asuinpaikkansa. He eivät ole niin sidottuja siihen, mihin heillä on varaa, vaan he voivat asua siellä, missä tuntuu parhaalta.

Monilla yliopistosairaalapaikkakunnilla lääkärit asettuvat lähelle sairaalaa tai keskustaa. Esimerkiksi Helsingissä lääkäreitä asuu suhteessa alueen asukasmäärään eniten Munkkiniemessä, keskustassa ja Taka-Töölössä. Näillä alueilla asuu vajaa viidennes kaikista Helsingissä asuvista Lääkärilehden saavista lääkäreistä.

– Nämä alueet sijaitsevat Meilahden sairaala-alueen pohjois- ja eteläpuolella. Uskon, että sairaalan sijainti selittää lääkärien asumista todella paljon.

Espoossa lääkäritiheys on korkein Pohjois-Tapiolassa, mistä on myös lyhyt matka Meilahteen Helsinkiin.

Parmanne arvioi, että erityisesti päivystävät lääkärit asuvat mielellään sairaalan lähellä.

– Varsinkin, jos he päivystävät työpaikan ulkopuolella. On edellytyskin, että he ehtivät nopeasti sairaalaan.

Lääkärien talossa vallitsee hyvä yhteishenki

Gynekologi Anna Kiilavuori ja kardiologi Kai Kiilavuori asuvat Helsingin Munkkivuoressa rivitalossa, jonka jokaisen asunnon omistajista vähintään yksi on lääkäri.

Kiilavuoret eivät tietoisesti pyrkineet nimenomaan kollegoiden naapureiksi.

– Mutta kyllä puskaradio on vaikuttanut. Kuulimme tästä asunnosta aikanaan kollegalta, Anna Kiilavuori kertoo.

Perhe on asunut kuuden asunnon rivitalossa pian 20 vuotta. Edellinen koti viereisessä Pajamäessä kävi nelilapsiselle perheelle tuolloin pieneksi, ja tarvittiin uusi asunto läheltä lasten kouluja.

– Isoja asuntoja ei paljon ole Munkkivuoressa saatikka Pajamäessä. Munkkiniemestä niitä jo löytyisi, mutta hintataso siellä voi nousta liian korkeaksi.

Töihin pääsee kätevästi

Länsi-Helsinki on Anna Kiilavuorelle tuttu asuinpaikka jo omilta kouluajoilta. Hän kiittelee Munkkivuoren sijaintia ja hyviä liikenneyhteyksiä.

– Tästä pääsee helposti joka suuntaan: Meilahteen, keskustaan ja ulosmenoteille.

Kiilavuori työskentelee Meilahdessa, jonne matkat taittuvat kesällä pyörällä ja talvella julkisilla liikennevälineillä. Hänen miehensä pääsee töihin Jorviin autolla moottoritietä ruuhkaa vastaan.

Lääkäritaloyhtiössä vallitsee hyvä yhteishenki. Talonmiestä tai huoltoyhtiötä ei ole, vaan pihatyöt hoidetaan talkoovoimin.

– Meillä ei stressata, jos joku ei ehdi hoitaa niin hyvin etupihaansa, vaan se on jokaisen oma asia. Jokainen kuitenkin kantaa oman vastuunsa sopivasti.

Kiilavuori toivoo, että hyvä naapuri-sopu säilyy, vaikka asukkaat välillä vaihtuisivatkin.

– Meillä on taloyhtiössä vitsinä, että jos joku meinaa muuttaa pois, siitä pitää ilmoittaa hallitukselle ja myös ostajakandidaatti pitää hyväksyttää hallituksella, hän naurahtaa.