Vuoden alussa Suomessa asui 19 353 työikäistä lääkäriä, joista 57 prosenttia oli naisia.

Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli vuoden alussa yhteensä 24 502. Heistä 19 353 oli alle 65-vuotiaita ja asui Suomessa. Tästä joukosta 57 prosenttia oli naisia.

Suomessa oleva lääkärityövoima on pienempi kuin laillistettujen lääkärien määrä. Tämä johtuu siitä, että yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit hankkivat laillistuksen Suomesta mutta he kaikki eivät hakeudu tänne töihin.

Uusia lääkäreitä valmistuu Suomessa vuosittain noin 600. Suomen lääkäritiheys on 278 asukasta työikäistä lääkäriä kohden.

Erikoislääkärinoikeuksia oli vuoden alussa yhteensä 18 116, joista työikäisillä lääkäreillä 14 293. Suomessa asuvista lääkäreistä 14 671 (64 %) on erikoistunut. Heistä on työikäisiä 11 621.

Tohtoriksi on väitellyt 23 % lääkäreistä.

Suomessa asuvista lääkäreistä 94 % kuuluu Lääkäriliittoon.

Lääkärikouluttajuus kiinnostaa

Lääkärit voivat hankkia myös erityispätevyyksiä, jotka myöntää Suomen Lääkäriliitto. Vuodenvaihteessa erityispätevyysohjelmia oli yhteensä 36 ja työikäisille myönnettyjä erityispätevyyksiä oli kaikkiaan 2 036.

Lääkärikouluttajan erityispätevyys otettiin erityispätevyysjärjestelmään mukaan vuonna 2007. Sen vastuutahona on Lääketieteen koulutuksen yhdistys.

– Lääkärit ovat olleet hyvin kiinnostuneita tämän pätevyyden hankkimisesta. Lääkärikouluttajan erityispätevyyden tarkoituksena on innostaa lääkäreitä pedagogisiin opintoihin. Kouluttajapätevyys voi olla lääkäreille myös meriitti opetusvirkoihin valittaessa tai henkilökohtaisen palkan lisän peruste, toteaa Lääkäriliiton Yhteiskuntasuhteet-toimialan johtaja Hannu Halila.

Vuoden vaihteeseen mennessä lääkärikouluttajan erityispätevyyden oli saanut 104 työikäistä lääkäriä, ja parhaillaan arvioitavana on useita kymmeniä hakemuksia.

Kuva: Pixmac