Lääkäriliiton vanhempi 
lakimies Marja Pylkkänen 
näki, kuinka lääkärikunta ­yksilöllistyi, viranomais­valvonta kasvoi ja moni­kansalliset yritykset 
tulivat terveysalalle.

Kun yksityissektorin työnantajaliitossa työskennellyttä Marja Pylkkästä houkuteltiin Lääkäri­liiton lakimieheksi, ei nuori juristi arvannut pestin venyvän 26 vuoden mittaiseksi.

– Lääkäriliittoon siirtyminen oli hyppy tuntemattomaan, mutta viihdyin ­hyvin monipuolisessa työssä.

Maailma muuttui neljännesvuosi­sadassa. Ennen oli lääkintöhallitus ja sen ohjeet, kunnallinen virkaehtosopimus, jonka palkkoja noudatettiin pilkulleen ja aika, jolloin yksityissektori merkitsi lähinnä kunnan virkalääkärin ilta­praktiikkaa.

– Oma Lääkärisopimus oli iso ponnistus ja harppaus edunvalvonnassa. Se määrittää palkkauksen vähimmäismäärän, mutta paikallisesti on sovittu monenlaisia parannuksia. Lääkäriliiton luottamusmiehet tekevät paikallisissa neuvotteluissa tärkeää työtä, Pylkkänen kertaa muutoksia.

Palkkauksen kiemuroita aamuneljältä laivan yökerhossa

Pylkkänen oli luottamusmiesten oma lakimies. Luottamusmiesten yhteistyö ja koulutus oli hänelle erityisen antoisaa.

– Lääkäreille kliininen ura on lopulta tärkeintä, ja luottamusmiestoiminta merkitsee aina lisää työtä. Sen takia luottamusmiehille tulee tarjota kaikki mahdollinen tuki ja koulutus, hän painottaa.

Luottamusmiehet saivat avun ihmisten seurassa viihtyvältä Pylkkäseltä, ja saattoipa hän vastata palkkauksen kiemuroihin luottamusmiesristeilyllä vielä aamuneljältä laivan yökerhossa.

Valmiit pykälät puuttuvat

Viranomaisvalvonta ja lääkärille tulleiden erilaisten velvoitteiden määrä on kasvanut. Tietosuojakysymykset ovat hankaloituneet huomattavasti. Tämä kaikki toi lakimiehen työhön lisähaastetta.

– Liiton lakimiehille on tullut iso rooli lääkärin käytännön työhön liittyvässä juridisessa neuvonnassa. Kliinisen työn ajan ei kuulukaan mennä sen pohtimiseen, voiko lääkäri antaa jotain tietoa eteenpäin vai ei.

Potilaan parhaaksi on hyvä ohjenuora, mutta usein käytännön työn ongelmiin ei ole valmiita lakipykäliä.

– Jäsenten puheluissa tuli aina uutta asiaa, jota piti itsekin pohtia laajasti ja mahdollisesti konsultoida tuttuja asiantuntijoita. Se oli samalla työn suola, Pylkkänen kiittelee.

Yhteydenotoissa ei vaadittu aina juristin koulutusta, vaan myös eteenpäin kannattelevaa keskustelua, jos lääkärillä oli taustalla esimerkiksi dramaattinen hoitotilanne ja pelko hoitovirheestä.

Pylkkänen kehuu estoitta yhteistyötä lääkärien kanssa, joista monet ovat vuosien mittaan tulleet luottamusmiestyössä ja muissa liiton toimissa tutuiksi.

– En ole koskaan tavannut lääkäriä, joka olisi suhtautunut työhönsä vä­linpitämättömästi. Hoitovirheenkin sattuessa lääkärillä on ollut pyrkimys hoitaa potilasta mahdollisimman ­hyvin.

Oikeudessa lääkäri jää yksin

Myös erilaiset vastineet ja oikeusprosessit ovat lisääntyneet.

– Yksittäisen lääkärin kannalta tilanteet ovat hankalia. Kuolemantuottamussyyte on henkisesti kova paikka, sillä pelkästään se, että hoidossa on sattunut jotain ikävää, jää varmasti painamaan, Pylkkänen sanoo.

– Juristin virheen voi korvata rahalla, toisin kuin lääkärin.

Harvassa ammatissa työssä tehdystä virheestä voi joutua oikeuteen niin helposti ja maksamaan kulunsa itse, hän muistuttaa.

– Työnantaja toki maksaa pääsääntöisesti vahingonkorvaukset. Jäsenten oikeusturvavakuutuksen on aina oltava ajan tasalla, ettei lääkäri jää tyhjän päälle.

Tilaa läheisille

Pylkkänen oli vuoden 2014 vuorotteluvapaalla, jonka loppupuolella kypsyi vaikea päätös. Hän irtisanoutui työstään loppuvuodesta.

– Olen ehtinyt olla juristina jo 35 vuotta, joista 26 vuotta Lääkäriliitossa. Tiedän itseni ja sen, etten pystynyt pitämään työpäiviä tavallisen mittaisena, vaan hoidin sovitut asiat, vaikka päivät venyivät pitkiksi.

Nyt Pylkkäsellä on uudella tavalla aikaa läheisille ja ystäville. Matkailu on Pylkkästen tärkeä harrastus, ja kulttuuri- ja kaupunkimatkoja on luvassa ympäri Eurooppaa. Esimerkiksi Roomaan palataan vuosittain.

– Kesät kuluvat mökillä, josta poistutaan vain Savonlinnaan oopperajuhlille, hän mainitsee.

Lääkäreihin liittyvien ajankohtaisten asioiden, kuten sote-uudistuksen tai terveydenhuollon rahoituksen seuraamista hän ei toki aio lopettaa.

– On tärkeää, että yhteiskunnassamme hoidetaan sairaita hyvin, ja että lääkärin autonomia on turvattu.

– Olo on hieman haikea, mutta nyt on aikaa läheisille ja niille asioille, joihin 
ei ­työ­kiireissä ehtinyt paneutua, kertoo 
26 vuoden uran Lääkäriliitossa ­lopettava Marja Pylkkänen.


Pidetty lakimies

KUKA: Marja Pylkkänen, 
Lääkäriliiton vanhempi lakimies 
1989–2014.

IKÄ: 59

PUOLISO: Professori, psykiatri 
Kari Pylkkänen.

TUNNUSTUS: Lääkäriliiton hopeinen ansiomerkki jäsen­kunnan hyväksi tehdystä työstä.

HARRASTUKSET: Matkailu, kulttuuri, ruoka ja viini.

Maria van der Meer
Kuva: Mikko Käkelä