– Nyt pitäisi tietää vanhempien työllisyystilannekin, kuvaa turkulainen koululääkäri Maarit Mäkilä kouluterveydenhuollossa tapahtunutta kulttuurin muutosta. Vaatimukset lääkärille ovat kovat: kaikki mahdollinen pitäisi selvittää ja hoitaa.

Kouluterveydenhuollossa on meneillään tuntuva muutos, ja odotuksia on paljon.

– Kouluterveydenhuollossa pitäisi pystyä vaikuttamaan perheiden hyvinvointiin liikuntaa ja ravintotottumuksia myöten, koululääkäri Maarit Mäkilä miettii.

– Aikaisemmin ei pidetty suotavana, että koululääkäri tiesi vanhempien ammatteja, mutta nyt pitäisi tietää vanhempien työllisyystilannekin. Se on melkoinen kulttuurin muutos.

– Lääkäriltä vaatii aikamoista diplomatiaa ryhtyä tarvittaessa esimerkiksi järjestämään hoitoonohjausta alkoholiongelmaiselle vanhemmalle.

Säädös selkärankana

Vipinää kouluterveydenhuoltoon toi neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskeva asetus. Se säätelee mm. terveystarkastusten määrää ja sisältöä mutta edellyttää käytännössä koululääkärien ja kouluterveydenhoitajien määrän huomattavaa lisäystä.

Moni kunta onkin viime kuukausina hakenut kiivaasti koululääkäriä.

Asetus tuli voimaan jo kesällä 2009, mutta kunnat saivat terveystarkastusten järjestämiseen siirtymäaikaa palkatakseen lisäväkeä.

Armonaika päättyi vuoden vaihteessa.

– Nyt on säädös selkärankana, ja valvontaa terästetään sen pohjalta, sanoo ylilääkäri Marjut Frantsi-Lankia Valvirasta.

– Viime kädessä vaihtoehtona ovat uhkasakot.

Muutos on suuri

Peruskoululaisille pitää nyt tehdä terveystarkastus jokaisella luokka-asteella. Ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla tarkastus on laaja. Sen tekevät lääkäri ja terveydenhoitaja yhdessä ja sinne kutsutaan myös vanhemmat.

Terveystarkastuksiin on tullut selvä sisällöllinen muutos.

– Vanhemmat tulevat mukaan ihan eri tavalla kuin ennen. Tässä on lähtökohtana, että lapsen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttaa koti ja perhe, vanhempien hyvinvointi. Sitä pitää seurata ja järjestää aktiivisesti tukea vanhemmille, sanoo ylitarkastaja Marjaana Pelkonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

– Tärkeintä on, että luokkakohtaiset määräaikaistarkastukset saataisiin tehdyksi koko ikäluokassa, jotta löydetään heikoimmassa asemassa olevia lapsia, katsoo Maarit Mäkilä.

– Vuosittain toistuvissa tarkastuksissa saadaan vähitellen kerätyksi pitkittäiskuva lapsen ja nuoren tilanteesta. Kuvaa voidaan rakentaa entisen päälle, niin että jos ongelmia alkaa kasautua, ne vähitellen huomataan.

Todellisuudessa tässä ei hänen mukaansa kuitenkaan aina onnistuta.

– Tarvitaan lisää koulutusta ehkäisevään terveydenhuoltoon mutta myös asennemuutos.

Suolakaivoksesta terveitä tutkimaan?

Kouluterveydenhuolto vaatii lääkäriltä aivan erilaista ajattelutapaa kuin työ sairausvastaanotolla, jonne potilas tulee saadakseen ratkaisun ongelmaan, joka hänellä on, Mäkilä sanoo.

– Jotta koululääkäreitä saataisiin kuntiin, ehkäisevän terveydenhuollon osuutta pitäisi lisätä lääkärien peruskoulutuksessa. Nykyään se maailma jää valmistuville lääkäreille vieraaksi.

Mäkilä toivoo myös lääkärien asenteiden muuttuvan. Vieläkin monet ajattelevat, että mitä niitä terveitä lapsia tarkastamaan.

Sellaista asennetta ruokkii kouluterveydenhuollon hoitaminen valtavassa paineessa terveyskeskustyön ohessa. Asetelma on huono, jos sairausvastaanotolle on loputon jono, mutta lääkärin pitää lähteä kouluun tekemään terveystarkastuksia.

"Tilanne on häkellyttävä"

Asetuksen takarajan lähestymiseen havahduttiin viime vuonna monessa kunnassa.

– Koululääkäreiden työpaikkailmoituksia on ollut viime syksyn ja tämän talven aikana selvästi enemmän kuin aikaisemmin, sanoo ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Syytä onkin. THL:n kyselyssä vain 5 % terveyskeskuksista ilmoitti, että peruskoulussa oli suositusten mukainen määrä koululääkäreitä vuonna 2009. Terveyskeskuksista 60 % ilmoitti, että kouluterveydenhoitajien määrä oli suositusten mukainen.

Marke Hietanen-Peltola pitää peruskoulujen koululääkäritilannetta häkellyttävänä.

– Se kertoo siitä, ettei kouluterveydenhuoltoa vieläkään nähdä tärkeänä ja että asetusta tarvittiin.

Hänen mukaansa parannusta on kuitenkin tapahtunut vuoden 2009 jälkeen.

Lue koko juttu perjantaina 18.3. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.

Suvi Sariola
Kuva: Vesa-Matti Väärä