Lehti 45: Ajan­kohtai­sta 45/2021 vsk 76 s. 2616 - 2617

Lääkärilakossa puhallettiin yhteen hiileen

Jäsenkunta tuki vahvasti lakkoa, koska koki sen perusteet oikeiksi. Lääkärit lakossa - pakosta, sanottiin vaalijulisteissa.

Ulla Toikkanen
Kuvituskuva 1
Suomen Lääkäriliitto

Lakon aluepäällikkö Auli Malinen sanoo, että työ oli rankkaa, mutta yhteishenki oli hyvä lääkärien kesken.

Kuvituskuva 2
Jani Mähkönen

Lääkärilakon lopputulos 20 vuotta sitten oli tavoitteiden mukainen. Se mitä suunniteltiin, myös toteutettiin, kertoo Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen, joka toimi lakkopäällikkönä.

Vaikka lakko on Pärnäsestä äärimmäinen keino etujen ajamiseen, hänelle jäivät positiiviset muistot.

Työ oli rankkaa, mutta kokemus toimivasta, laaja-alaisesta tiimityöstä tuntui hienolta. Liiton toimihenkilöt ja alueorganisaatiot puhalsivat koko ajan yhteen hiileen.

Historian toinen lääkärilakko syntyi

Lääkärit olivat ensimmäisen kerran lakossa 1984. Toisen kerran lääkärien työtaistelu oli lähellä 1998. Pärnänen sanoo, että monet jäsenet olivat pettyneitä, koska lakkoa ei silloin tullut.

Vuoden 2000–2001 Lääkärisopimusta koskevasta neuvottelutuloksesta järjestettiin jäsenäänestys, jonka pohjalta sopimus hyväksyttiin. Painetta lakon aloittamiseksi oli sen jälkeen vahvasti ilmassa. Keskeisenä tavoitteena oli nostaa lääkärien palkkaus pohjoismaiselle tasolle.

Seuraavana vuonna Lääkäriliitto hylkäsi Kunnallisen työmarkkinalaitoksen Tupo-linjan mukaisen tarjouksen ja jätti lakkovaroituksen 1. helmikuuta 2001. Lakkovaroitus meni Kuntatyönantajalta virkariitalautakunnan käsittelyyn, ja lakon alkaminen siirtyi kaksi viikkoa.

Virkariitalautakunta oli pitänyt lakkoa vaarallisena yhteiskunnalle ja ohjeistanut luopumaan lakosta tai rajoittamaan sitä. Erimielisyydet lakon rajaamisesta jäivät voimaan, ja lakko alkoi lopulta vasta 12. maaliskuuta.

Työtaisteluun uudella mallilla

Vuoden 2001 lakkoon valmistauduttiin perusteellisesti. Lakkopäälliköiden organisaatio kehitettiin liiton aluepäällikköjärjestelmän pohjalta.

Pärnäsen mukaan tarkoituksena oli tehdä uudenlainen täsmälakko, jossa avainalat lakkoilisivat vuorotellen kolme viikkoa. Terveydenhuollon toimintaa ei haluttu pysäyttää.

– Keskeinen ajatus oli luoda medialakko, joka saisi mahdollisimman suurta näkyvyyttä.

Lakko saikin paljon huomiota, ja myös soraääniä kantautui. Mediassa kritisoitiin sitä, ettei sydänkirurgiaa suostuttu jättämään lakon ulkopuolelle.

– Sydänleikkausjonot olivat kuitenkin lakon aikana pienemmät kuin muutama vuosi aikaisemmin.

Jäsenkunta oli vahvasti lakon takana, koska sen mielestä perusteet olivat oikeat. Pärnäsen mukaan jäsenistö oli todennut lakkomallin niin hyväksi, että lakkoa voitaisiin jatkaa vaikka vuoden loppuun. Tavoitteista ei haluttu tinkiä. Lakosta tulikin pitkä: se päättyi lopulta 16. elokuuta.

"Samalta tuntuu varmaan silloin, kun sota loppuu"

Positiiviset muistot lääkärilakosta jäivät myös radiologi Auli Maliselle, joka toimi Kuopiossa aluepäällikkönä. Työ oli rankkaa, mutta yhteishenki oli hyvä lääkärien kesken. Lakko yhdisti hänen mukaansa lääkärikuntaa ja poisti rajoja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä. Lakkostrategia oli Malisen mielestä onnistunut.

Lue myös

Malinen teki tiivistä yhteistyötä muiden aluepäälliköiden ja Lääkäriliiton kanssa. Hän matkusti lakon aikana paljon Itä-Suomessa ja viikoittain myös Helsinkiin. Työrupeamat päättyivät useimmiten yöllä.

Potilaat kannustivat

Malisen mieleen on erityisesti jäänyt potilasturvallisuuden korostaminen ja siihen paneutuminen lakossa.

Mielialat säilyivät hyvinä koko lakon ajan. Myös potilailta tuli kannustavia viestejä.

Malisen mukaan lakossa kiinnitettiin huomiota epäkohtiin, jotka olivat ongelmia niin ikään potilaiden kannalta. Puhuttiin muun muassa hoitoon pääsyn viiveistä.

– Tavoitteena oli tietysti myös jälkeen jääneen palkkauksen parantaminen, kertoo diagnostisten palvelujen tulosaluejohtajana Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä toimiva Malinen.

Yllättävältä tuntui lakon venyminen pitkäksi. Kun se vihdoin loppui, hän tunsi helpotusta.

– Samalta tuntuu varmaan silloin, kun sota loppuu. Mietin, että mitä nyt tehdään?

Kirjoittajat

Ulla Toikkanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030