1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lääkärillä on myös esikuvan rooli koronarokotuksissa
Ajan­kohtai­sta 3/2021 vsk 76 s. 94 - 95

Lääkärillä on myös esikuvan rooli koronarokotuksissa

Ihmisiä ei saa ­rokotukselle syyllistämällä tai uhkailemalla.

Lääkärillä on myös esikuvan rooli koronarokotuksissa Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Lääkäri ei ole vastuussa vain omasta ja kohtaamiensa potilaiden terveydestä, kun hän miettii, ottaako koronarokotteen.

– Lääkärin valinnalla on tärkeä esikuvallinen merkitys. Myös yksittäisellä lääkärillä, joka esiintyy rokotusvastaisena, saattaa olla iso heijastusvaikutus, pohtii lääketieteellisen etiikan professori Veikko Launis Turun yliopistosta.

Jokainen lääkäri voi omalla esimerkillään vaikuttaa siihen, että riittävä rokotekattavuus saavutetaan.

– Lääkärillä on oikeus ja velvollisuus toimia ammatissaan tavalla, joka pohjautuu lääketieteelliseen tietoon, Launis sanoo.

Lääkäriprofession normit korostavat potilasturvallisuutta, sitä ettei potilasta saa ainakaan vahingoittaa.

– Rokottamaton lääkäri on melkoinen riski potilasturvallisuudelle ja omalle työyhteisölleen. Lääkärillä on velvollisuus olla vaarantamatta niitä, Launis muistuttaa.

Ei mustavalkoinen ilmiö

Launis ei pidä rokotekriittisyyttä mustavalkoisena ilmiönä. Joskus siihen on perusteet.

– On hyviä rokotteita ja vähemmän hyviä rokotteita. Rokotteiden valmistustapa, mekanismi, teho ja turvallisuus poikkeavat toisistaan.

Kuitenkin harva asia on niin tarkkaan tutkittua ja säädeltyä kuin rokotteiden ja lääkkeiden kehitys. Länsimaissa käytössä olevat rokotteet ovat perusteellisen tutkimustyön tulosta.

Launis näkee kaksi tilannetta, joissa terveydenhuollon työntekijällä olisi perusteet suhtautua epäillen yksittäiseen rokotteeseen. Ensimmäinen näistä on se, että rokotteen tehosta tai turvallisuudesta ei olisi tietoa, tai olisi lääketieteellisesti perusteltu syy sitä epäillä.

– En tunne yhtään tapausta, että tällaista rokotetta olisi käytössä.

Tilanne on toinen myös silloin, jos lääkäri ei omaan terveyteensä liittyvästä syystä voi ottaa rokotetta.

– Muuten voisi sanoa, että lääkärillä on suurempi moraalinen velvollisuus rokottautua kuin muulla väestöllä.

Turvaa terveydenhuollon kapasiteettia

Tutkimusetiikan yliopistonlehtori ja HUS:n eettisen toimikunnan jäsen Simo Kyllönen Helsingin yliopistosta on samaa mieltä Launiksen kanssa. Hän näkee, että lääkäreillä on tavallista kansalaista vahvempi moraalinen velvollisuus ottaa koronarokote, koska lääkärien ammatilliseen rooliin kuuluu edistää potilaiden terveyttä, eikä lisätä sairauden riskiä omalla toiminnallaan.

Lue myös

Koronarokotteiden vaikutusta tartuttavuuteen ei vielä tiedetä tarkasti. Joku voisi laskelmoida, että koska ei tiedetä, suojaako lääkärin ottama rokote häntä tartuttamasta koronaa potilaisiin, rokottamattomuus ei olisi ongelma.

– Lääkärien vastuu tulee kuitenkin myös toista kautta: rokote suojaa lääkäriä itseään ja pitää näin yllä terveydenhuollon kapasiteettia, Kyllönen sanoo.

Syyllistäminen ei auta

Suomalaiset ovat yleisesti ottaen rokotusmyönteisiä, ja tätä halutaan vaalia. Etenkin lääkärit suhtautuvat rokotteisiin myönteisesti.

Veikko Launis on hämmästynyt siitä, että kansalaisten keskuudessa rokotusvastaisuutta ilmenee juuri koronarokotteeseen liittyen, vaikka kyseessä on vakava sairaus, johon sairastumisen riski on todellinen.

Syyllistäminen ei kuitenkaan ole oikea keino saada ihmisiä rokottautumaan.

– Rokottaminen on asia, jossa pakottaminen, pelottelu, uhkailu ja tuomitseminen eivät toimi, hän sanoo.

Kirjoittajat
Anne Seppänen

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Lääkärin etiikka -kirja uudistui

Kirja julkistetaan lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille suunnatussa webinaarissa, sanovat Kati Myllymäki ja Mervi Kattelus.

Tieteessä
Kaksi reumalääkettä kortisonihoidon lisänä vähensivät koronakuolleisuutta

Tosilitsumabi ja sarilumabi vähentävät kortisonihoidon kanssa käytettyinä tehohoidossa olevien koronapotilaiden kuolleisuutta.

Näkökulma
Kaksosraskauden osakeskeytys synnyttää eettisiä pulmia

Jos kaksossikiöt ovat terveitä ja lapsia halutaan vain yksi, onko toisen abortointi oikein?

Kolumni
Olisiko teillä hetki aikaa puhua rakkaudesta?

Aivomme nauttivat yllätyksellisyydestä, kirjoittaa Anu Wartiovaara.

Ajassa
THL:n koronaseurannan avointa dataa ladattu yli 16 miljoonaa kertaa

Avoin data mahdollistaa uudet tietoon pohjautuvat ideat ja sovellukset.

Tiedepääkirjoitus
Laboratoriotutkimusten käyttö vaatii harkintaa

Tutkimuksia punnitaan niiden tuottaman lisäarvon perusteella, kirjoittavat Helena Liira ja Maija Lappalainen.