Luovuus käyttöön vastaanotoilla, kannustaa ohjelmajohtaja Maija Perho tilanteisiin, joissa lääketieteen keinot loppuvat. Martta-kerhon ruoanlaittokurssi voisi olla oikea paikka ravitsemusongelmista kärsivälle nuorelle perheelle, jonka huushollitaidot vaikuttavat puutteellisilta.

Kun vastaanotolle neuvolaan tulee nuori perhe, joka näyttää aterioivan enimmäkseen hampurilaisbaareissa, heidät voisi ohjata vaikka Martta-kerhon ruoanlaittokurssille.

Näin kannustaa ohjelmajohtaja Maija Perho sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Esimerkki kuulostaa naiivilta, mutta nuori perhe kaipaa selvästi apua, eikä joka kunnassa ravitsemusterapeutin palveluita riitä edes oikeasti sairaille.

– Tärkeintä terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa on, ettei se jäisi hyllyyn pölyyntymään, vaan ideat siirtyvät käytännön elämään, kuntiin ja lääkäreiden vastaanotoille, sanoo ohjelmaa johtanut Maija Perho.

Se tarkoittaa myös sitä, että vastaantoilta löytyvät helposti tiedot niin Martta-kerhon ruoanlaittokursseista kuin kunnan liikuntatoimen kurssitarjonnasta tai liikunnanohjaajan yhteystiedot.

Kritiikkiä resurssien puutteesta

Politiikkaohjelmien loppuraportti julkistettiin tänään tiistaina. Tällä hallituskaudella niitä oli työn alle kolme. Politiikkaohjelmat ovat saaneet loppumetreillä kovaa kritiikkiä. Sekä valtiontalouden tarkastusvirasto että eduskunnan tarkastusvaliokunta kritisoivat viime vuoden lopulla ohjelmien hyödyllisyyttä.

Tarkastusviraston mukaan politiikkaohjelmien valmisteluun on taattava riittävästi voimavaroja. Ohjelmien suositusten pitäisi oikeasti vaikuttaa talousarvion laadintaan, mutta niin ei ole tapahtunut.

– Rakenteet eivät saisi nousta terveyden edistämisen tielle. Nyt esimerkiksi EU:n kilpailulainsäädännön pilkuntarkka tulkinta uhkaa tehdä kolmannen sektorin toimijoista sopimattomia palveluntuottajia terveys- ja sosiaalipalveluihin. Mikä se sellainen kansalaisyhteiskunta on? Maija Perho kysyy.

Rakenteiden jäykkyydestä ja rahapulasta huolimatta Perho katsoo ohjelmalla saadun paljon aikaan. Tietoa terveyden edistämisestä on lisätty etenkin kunnissa, ja alan toimijat ovat verkostoituneet.

– Ensi vaalikaudella nämä verkostot ja kerätty tieto pitäisi ottaa osaksi käytäntöjä, Maija Perho painottaa.

Ulla Järvi