Sairaaloita rakennetaan nyt ahkerasti eri puolilla Suomea. Keski-Suomen uuden moduulisairaalan äiti Jaana Kröger tietää, miten sairaalasta tulee toimiva.

Sairaaloita rakennetaan nyt ahkerasti eri puolilla Suomea. Keski-Suomen uuden moduulisairaalan äiti Jaana Kröger tietää, miten sairaalasta tulee toimiva.

Osastonylilääkäri Jaana Kröger voi katsella tyytyväisenä ympärilleen Keski-Suomen keskussairaalan uudessa moduulisairaalassa. Ulko-ovi, portaat ja hissi, oikeastaan melkein kaikki on ­juuri siinä mihin hän ja kätilöt ne halusivatkin.

Rakennus nousi ennätysajassa. ­Kröger antoi suunnittelutyölle paljon, jopa vähän liikaa.

Viime lokakuussa aluehallintovirasto ilmoitti yllättäen, että sairaalan syn­nytyssalit tarvitsevat uudet tilat sisä­ilmaongelmien takia. Aikaa uusien tilojen löytämiseksi annettiin noin yhdeksän kuukautta.

Uuden rakennuksen suunnittelu ­alkoi saman tien, ja maaliskuussa saksalaisen Cadolton rekat ajoivat tontille lasteineen. Kesäkuun alussa saleihin ­astuivat ensimmäiset synnyttäjät.

Tilaelementeistä koottu sairaala käsittää seitsemän synnytyssalia sekä synnytysvastaanoton tutkimus- ja valmisteluhuoneita.

– On hämmästyttävää, että niin nopealla aikataululla saadaan näin toimiva systeemi, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Tuula Rastas sanoo.

Kaaviot uusiksi

Keski-Suomen keskussairaala, TYKS:n T-sairaala, KYS:n Puijon sairaalan laajennus ja moni muu. Sairaaloita rakennetaan nyt ahkerasti eri puolilla Suomea.

Miten sairaala suunnitellaan niin, että potilaan hoito on mahdollisimman tehokasta ja turvallista? On tiedettävä, miten sairaanhoito toimii pienintä piirtoa myöten. Avain on tiimityö.

– Joskus suhtaudutaan kummasti, ­että lääkärit tekevät lääkärin töitä ja ­arkkitehdit suunnitelkoon. Käytännön työntekijöiden näkökulmia kuitenkin tarvitaan, Jaana Kröger toteaa.

Kröger oli jo aiemmin suunnitellut äitiyspoliklinikka Gravidaa, joten yhteistyö arkkitehtien kanssa oli tuttua.

Piirustuksia palloteltiin tiuhaan sähköpostitse. Alkuperäiset kaaviot menivät pitkälti uusiksi Krögerin käsissä. Aluksi yksikerroksiseksi kaavaillusta rakennuksesta tuli kaksikerroksinen, ja huonejärjestykset muuttuivat. Kröger keskusteli kätilöiden kanssa ja otti mallia HUS:n ja KYS:n tilaratkaisuista.

Esimerkiksi hissi piti saada keskelle taloa molemmista päistä aukeavaksi, ­että vastasyntyneet saadaan tarvittaessa nopeasti teholle. Synnytyssaleihin piti saada oma wc, suihku ja työasemat kirjaamista varten. Tilojen käyttäjät tietävät tällaiset asiat paremmin kuin kokeneetkaan arkkitehdit.

– Kuvat muotoutuvat arkkitehtien ­käsissä lisää. Vuoropuhelu on ensiarvoisen tärkeää, Kröger sanoo.

Krögerin mielestä olisikin hyödyllistä, jos lääkärit ja arkkitehdit tapaisivat ­useamman kerran.

Suunnittelu vie aikaa

Kröger oli suunnittelun aikaan sekä synnytysyksikön että äitiyspoliklinikan osastonylilääkäri, joten päivätyötä oli paljon. Ylimääräisiä suunnittelutöitä hän teki iltaisin synnytyssalissa kätilöiden kanssa sekä viikonloppuisin. Yhtälö oli raskas.

– Synnytyssalien suunnittelu on ­hyvin tärkeää, ja pidän suunnittelutyöstä. Jossain vaiheessa alkoi kuitenkin ­väsyttää toden teolla. Jatkuvasti pyöritti päässään suunnittelua, jonka aikataulu oli kiireinen. Joulukuussa oli jäätävä 3,5 kuukaudeksi sairaslomalle. Ylilääkäri ja kätilöt hoitivat huonekorttien täyt­tä­misen ja huonejärjestysten viilauksen.

Krögerin mukaan joissakin paikoissa suunnittelu on järjestetty niin, että ­mukana olevat lääkärit voivat paneutua siihen osa-aikaisesti. Tämä on viisasta, sillä lääkäreillä on paljon tekemistä omassa työssään.

Rivilääkärien 
osallistuminen vaihtelee

THL:n yliarkkitehdin Helinä Kotilaisen mukaan lääkäreillä on tärkeä rooli sairaaloiden suunnittelussa. He kuuluvat jo säännönmukaisesti suunnittelusta vastaaviin moniammatillisiin tiimeihin.

– Näyttää siltä, että prosessit ovat enemmän lääkärien aluetta. Hyvin ­lähelle potilasta menevät asiat ovat ehkä painottuneet hoitohenkilökunnan vastuulle, Kotilainen sanoo.

Lue koko juttu perjantaina 17.8. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.

Miia Soininen
Kuvat: Tommi Anttonen