Sairaaloita rakennetaan nyt ahkerasti eri puolilla Suomea. Keski-Suomen uuden moduulisairaalan äiti Jaana Kröger tietää, miten sairaalasta tulee toimiva.

Osastonylilääkäri Jaana Kröger voi katsella tyytyväisenä ympärilleen Keski-Suomen keskussairaalan uudessa moduulisairaalassa. Ulko-ovi, portaat ja hissi, oikeastaan melkein kaikki on juuri siinä mihin hän ja kätilöt ne halusivatkin.

Rakennus nousi ennätysajassa. Kröger antoi suunnittelutyölle paljon, jopa vähän liikaa.

Viime lokakuussa aluehallintovirasto ilmoitti yllättäen, että sairaalan synnytyssalit tarvitsevat uudet tilat sisäilmaongelmien takia. Aikaa uusien tilojen löytämiseksi annettiin noin yhdeksän kuukautta.

Uuden rakennuksen suunnittelu alkoi saman tien, ja maaliskuussa saksalaisen Cadolton rekat ajoivat tontille lasteineen. Kesäkuun alussa saleihin astuivat ensimmäiset synnyttäjät.

Tilaelementeistä koottu sairaala käsittää seitsemän synnytyssalia sekä synnytysvastaanoton tutkimus- ja valmisteluhuoneita.

- On hämmästyttävää, että niin nopealla aikataululla saadaan näin toimiva systeemi, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Tuula Rastas sanoo.

Kaaviot uusiksi

Keski-Suomen keskussairaala, TYKS:n T-sairaala, KYS:n Puijon sairaalan laajennus ja moni muu. Sairaaloita rakennetaan nyt ahkerasti eri puolilla Suomea.

Miten sairaala suunnitellaan niin, että potilaan hoito on mahdollisimman tehokasta ja turvallista? On tiedettävä, miten sairaanhoito toimii pienintä piirtoa myöten. Avain on tiimityö.

- Joskus suhtaudutaan kummasti, että lääkärit tekevät lääkärin töitä ja arkkitehdit suunnitelkoon. Käytännön työntekijöiden näkökulmia kuitenkin tarvitaan, Jaana Kröger toteaa.

Kröger oli jo aiemmin suunnitellut äitiyspoliklinikka Gravidaa, joten yhteistyö arkkitehtien kanssa oli tuttua.

Piirustuksia palloteltiin tiuhaan sähköpostitse. Alkuperäiset kaaviot menivät pitkälti uusiksi Krögerin käsissä. Aluksi yksikerroksiseksi kaavaillusta rakennuksesta tuli kaksikerroksinen, ja huonejärjestykset muuttuivat. Kröger keskusteli kätilöiden kanssa ja otti mallia HUS:n ja KYS:n tilaratkaisuista.

Esimerkiksi hissi piti saada keskelle taloa molemmista päistä aukeavaksi, että vastasyntyneet saadaan tarvittaessa nopeasti teholle. Synnytyssaleihin piti saada oma wc, suihku ja työasemat kirjaamista varten. Tilojen käyttäjät tietävät tällaiset asiat paremmin kuin kokeneetkaan arkkitehdit.

- Kuvat muotoutuvat arkkitehtien käsissä lisää. Vuoropuhelu on ensiarvoisen tärkeää, Kröger sanoo.

Krögerin mielestä olisikin hyödyllistä, jos lääkärit ja arkkitehdit tapaisivat useamman kerran.

Suunnittelu vie aikaa

Kröger oli suunnittelun aikaan sekä synnytysyksikön että äitiyspoliklinikan osastonylilääkäri, joten päivätyötä oli paljon. Ylimääräisiä suunnittelutöitä hän teki iltaisin synnytyssalissa kätilöiden kanssa sekä viikonloppuisin. Yhtälö oli raskas.

- Synnytyssalien suunnittelu on hyvin tärkeää, ja pidän suunnittelutyöstä. Jossain vaiheessa alkoi kuitenkin väsyttää toden teolla. Jatkuvasti pyöritti päässään suunnittelua, jonka aikataulu oli kiireinen. Joulukuussa oli jäätävä 3,5 kuukaudeksi sairaslomalle. Ylilääkäri ja kätilöt hoitivat huonekorttien täyttämisen ja huonejärjestysten viilauksen.

Krögerin mukaan joissakin paikoissa suunnittelu on järjestetty niin, että mukana olevat lääkärit voivat paneutua siihen osa-aikaisesti. Tämä on viisasta, sillä lääkäreillä on paljon tekemistä omassa työssään.

Rivilääkärien osallistuminen vaihtelee

THL:n yliarkkitehdin Helinä Kotilaisen mukaan lääkäreillä on tärkeä rooli sairaaloiden suunnittelussa. He kuuluvat jo säännönmukaisesti suunnittelusta vastaaviin moniammatillisiin tiimeihin.

- Näyttää siltä, että prosessit ovat enemmän lääkärien aluetta. Hyvin lähelle potilasta menevät asiat ovat ehkä painottuneet hoitohenkilökunnan vastuulle, Kotilainen sanoo.

Vastaavat lääkärit ovat yleensä mukana suunnittelussa. Kotilainen arvelee, että rivilääkärien osallistuminen vaihtelee.

- Se riippuu yksikön sisäisestä organisoinnista ja siitä, onko kulttuuria jossa tuodaan suunnitelmat yhteiseen keskusteluun.

- Yleinen puute on, että hyvin harvoin katsotaan projektin valmistuttua, missä onnistuttiin ja mitä voidaan seuraavalla kerralla tehdä paremmin. Tiloissa työskentelevien pitäisi arvioida ympäristöään systemaattisesti. Vain siten kertyy näyttöön perustuvaa tietoa, Kotilainen toteaa.

Murros koskettaa lääkärien työtä

Noin vuonna 2017 Jyväskylä saa uuden sairaalan, joka suunnitellaan suomalais-hollantilaisena yhteistyönä. Hankkeen pääsuunnittelija Teemu Kurkela JKMM arkkitehtitoimistosta katsoo, että alalla mietitään nyt suurten toimintamallien muutoksia. Ne koskettavat syvällisesti lääkärien työn järjestämistä.

Murroksessa muun muassa tuodaan perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa yhteen, keskussairaalarakennukset ovat elinkaarensa päässä, verotulot vähenevät ja väestö ikääntyy.

- Nokian termein käyttöjärjestelmä on vanha, ja sitä päivitetään. Pakettiin kuuluvat hoitoprosessit, tietotekniikka ja tilaratkaisut, Kurkela toteaa.

Kurkelan mukaan esimerkiksi yhteispäivystys ja päiväsairaala ovat konsepteja, jotka ovat syntyneet lääkärinäkökulman kautta.

Keski-Suomen uuteen sairaalaan tulee osaamiskeskuksia, ja lääkärit työskentelevät niin sanotussa monitilassa. Työtilojen sijoittaminen yhteen muun muassa helpottaa konsultoimista.

- Muutosten tekemisessä kaikkien pitää pystyä olemaan mukana. Pitää löytää jokin tapa, että ihmiset ovat tietoisia ja pystyvät vaikuttamaan siihen, Kurkela sanoo.

Virtuaalinen kokemus paransi suunnitelmia

Uusista sairaalatiloista voi hyvin kertoa näkemyksensä jo ennen kuin ne ovat valmistuneet - virtuaaliympäristön avulla. Näin tehtiin Seinäjoen keskussairaalan Y-talon suunnittelussa.

Virtuaalitilassa käyttäjille luodaan luonnollisen kokoinen illuusio ympäristöstä, jonka sisällä he ovat. Seinäjoen sairaalan henkilökuntaa keskusteli virtuaalitilassa ryhmittäin, potilaita haastateltiin yksitellen.

THL:n yliarkkitehdin Helinä Kotilaisen mukaan HospiTool- ja Hospicasey-projektit kannattivat, sillä kokemusten pohjalta esimerkiksi potilashuoneita suurennettiin ja päivystyskeskuksen toimintoja tarkistettiin.

Tilojen mitat ja yksityiskohdat olivat paljon havainnollisempia kuin kaksiulotteisissa piirustuksissa. Kokemukset saatiin jo suunnitteluprosessin varhaisessa vaiheessa.

Kotilaisen mukaan Seinäjoen ammattikorkeakoulussa luodusta CAVE-virtuaalilaboratoriosta olisi hyötyä laajemmassakin käytössä.

- Suurin hankaluus on, että se sijaitsee yhdessä paikassa. Teknologian kehittyessä se voisi olla toteutettavissa missä vain vaikka kannettavan tietokoneen tai internetin avulla.

Näin tilasuunnittelu onnistuu

Kokoa hyvä tiimi. Suunnittelu on yhteistyötä.

Ota kaikki ammattiryhmät mukaan. Kysy ongelmien ratkaisuja myös esimerkiksi siistijöiltä ja sihteereiltä. Potilaatkin voivat osallistua.

Kerää tutkimustieto ja kokemukset.

Tutustu uusiin ulkomaalaisiin ja suomalaisiin sairaaloihin vierailemalla ja hankkimalla materiaalia.

Osallistu rakennusprojekti­koulutukseen. Esimerkiksi Suomen perinatologisten päivien yhteydessä on sellainen.

Ota lähtökohdaksi potilaan ja työntekijöiden kannalta ideaalinen hoitoprosessi, käytännön kautta.

Älä siirrä vanhoja hoitoprosesseja sellaisenaan uusiin, suurempiin tiloihin. Silloin mikään ei muutu.

Miettikää hoitoprosessi lääkärien ja hoitajien tiimissä ja kuvatkaa se kirjoittamalla. Pohtikaa vasta sitten huoneita ja neliöitä.

Muista, että kauneus ei ole kallista. Viihtyisyys ja tehokkuus eivät ole ristiriidassa.

Käytä pohjakuvia katsellessasi aina mittaa. Rakenna mielikuvissa nykyisiin tiloihin tuleva huone ja sen sisustus, jotta koko riittää ja sisustus on järkevä.

Älä tee kaikkea oman työn ohella. Uuden miettiminen vie aikaa.

Kokoa projektin valmistuttua palaute seuraavaa projektia varten.

Lähteet: Jaana Kröger ja Helinä Kotilainen