Työnantajille haluttaisiin nykyistä laajempia oikeuksia selvittää esimerkiksi lääkäreiden rikostietoja niin työ- kuin vapaa-ajaltakin.

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden rikostaustat halutaan selvittää. Työnantajille haluttaisiin nykyistä laajempia oikeuksia selvittää lääkäreidenkin rikostietoja niin työ- kuin vapaa-ajaltakin.

Oikeusministeriön työryhmä jätti mietintönsä heinäkuussa, ja hanke siirtyi sosiaali- ja terveysministeriön jatkovalmisteluun. Jo tuoreeltaan oikeusministeriön esitys poiki eriäviä mielipiteitä sekä Akavasta että Elinkeinoelämän keskusliitosta, eikä helppoa konsensusta ole näköpiirissä vieläkään.

– Taustallahan ovat insuliinimurhat ja muut julkisuudessa esillä olleet rikokset, vaikka todellisuudessa terveydenhuollon ammattilaiset ovat selvästi keskimääräistä suomalaista lainkuuliaisempia. Lakimuutos puuttuisikin ennennäkemättömällä tavalla terveydenhuollossa työskentelevien perusoikeuksiin, kuten yksityisyydensuojaan ja oikeuteen hankkia toimeentulonsa valitsemassaan ammatissa, toteaa Akavan lakimies Paula Ilveskivi, joka istui koko työntekijäpuolen edustajana oikeusministeriön työryhmässä ja jätti aikanaan esityksestä eriävän mielipiteen.

Ilveskiven mukaan muistiossa on esitetty hyvin laaja joukko rikosnimikkeitä, jotka tulisivat ehdotuksen mukaan työnantajan tietoon.

– Miten voidaan selvittää, millainen on esimerkiksi nuorena sattuneiden ja rikosrekisteriin kirjattujen tekojen vaikutus ihmisen työhön esimerkiksi lääkärinä? kysyy Lääkäriliiton edunvalvontajohtaja Markku Kojo.

Lääkäriliiton näkemyksen mukaan jatkovalmistelun yhteydessä tulisikin hankkia lausunto psykiatrian tai oikeuspsykiatrian asiantuntijalta lausunto siitä, millaiset teot olisivat omiaan aiheuttamaan vaaraa potilaiden ja terveydenhuollon asiakkaiden hengelle ja terveydelle.

Ei mitä tahansa tietoja kenelle tahansa

Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on saada uudistuksen valmistelu päätökseen jo ensi vuoden aikana. Lääkäriliitossa kiirettä kummastellaan.

– Ammatissa tapahtuneet rikokset tulisi voida selvittää, mutta näidenkin tietojen tallettaminen ja talletuspaikka pitää harkita tarkkaan, Kojo sanoo.

STM:ssä on pohdittavana useita vaihtoehtoja sekä tietojen keräämisestä, laajuudesta että niiden tallettamisesta. Yksi vaihtoehto on hallitusneuvos Päivi Kaartamon mukaan Valviran ylläpitämä Terhikki-rekisteri, josta työnantaja voisi työhönoton yhteydessä saada tietoja hakijan soveltuvuutta arvioidessaan.

– Ainakaan se ei voi olla rekisteri, johon työnantajalla on suora pääsy, korostaa Paula Ilveskivi Akavasta.

Jos rikostietojen keräämisestä ja luovuttamisesta päätettäisiin, tulee sen sekä Ilveskiven että Markku Kojon mukaan tapahtua siten, että viranomainen luovuttaa laissa määritellyn harkintavaltansa rajoissa tietoja tai ammattihenkilö itse toimittaa tiedot työnantajalle.

Ulla Järvi

Kuva: Pixmac