Lääkärin sana painaa influenssarokotuksissa
Kausi-influenssarokotuksia on otettu vaihtelevasti. Lääkäriltä rokotusvalistus vaatii jämäkkyyttä ja faktojen tuntemista.
http://www.laakarilehti.fi/pics/rokotuskuva_kausi_influ_J_PHonkanenKaikkioik.jpg
Ylilääkäri Kati Myllymäen mukaan Pandemrixiin liitetyistä narkolepsiatapauksista huolimatta Tampereella rokotuskattavuus on muodostumassa paremmaksi kuin H1N1-epidemiaa edeltävänä aikana. Toisin on Oulussa: avoterveydenhuollon palvelupäällikkö Terttu Turunen toteaa, että avoterveydenhuollon joukkorokotuksissa on käynyt noin 8 000 ihmistä.
– Eihän se kovin paljoa ole verrattuna siihen, että Oulussa on 145 000 asukasta. Lapsia ei ole rokotettu paljoa. Ilmeisesti vanhemmat ovat pelänneet komplikaatioita, Turunen arvioi.
Oulun kaupungin ylilääkäri Päivi Hirsso sanoo hänen tuntumansa vastaavan tilastoa.
– Asemilla on ollut hirveän rauhallista, Hirsso kuvailee.
Hirsso on kuullut lasten vähäisestä rokotusmäärästä. Hän pohtii, että lapsille kausi-influenssarokotuksia ei toisaalta ole ennenkään otettu kovin paljoa. Etenkin tuplarokotusten hakeminen on ontunut: Jos ensimmäinen annos on pistetty kuudelle kymmenestä, täyden suojan antavan toinen rokoteannos on pistetty vain kolmelle kymmenestä.
Epäluulot ovat lisääntyneet
Lääkärin sanalla on painoa, kun potilas empii rokotteen ottamista, pohtii ylilääkäri Kati Myllymäki. Valistuksesta ei kuitenkaan pidä tehdä pakkoa.
– Jokainen tekee itse ratkaisun rokotteen ottamisesta. Itse koen, että riski saada tauti rokotteesta on pienempi kuin muutoin saada se tauti, jota rokotteella torjutaan, Myllymäki sanoo.
– Puolipakolla rokotteen antamisesta tulee lopulta harmia. Lopullinen päätös on asiakkaalla itsellään, Myllymäki huomauttaa.
Epäluuloisuus rokotteita kohtaan on lisääntynyt, mikä näkyy myös lääkärin vastaanotolla. Päivi Hirsso pohtii, että lääkärin täytyy tietää faktat rokotteista kertoessaan niistä lastensa turvallisuudesta huolehtiville vanhemmille.
– Kertaan aina THL:n sivuilta, kun pitää saada nopeasti faktatietoa. Lääkärin tehtävä on tehdä faktatieto edelleen potilaalle ymmärrettäväksi, Hirsso sanoo.
Myllymäki puolestaan arvioi, että THL kärsii potilaiden keskuudessa jonkinasteisesta luottamuspulasta.
Influenssan ennaltaehkäisyssä on kyse kuitenkin paljon muustakin kuin rokottamisesta. Hirsso huomauttaa, että myös hyvästä käsihygieniasta kertominen ehkäisee influenssan leviämistä.
– Hengitystieinfektiot muodostavat 10–15 % käyneistämme ja useimmiten ne ovat päivystyskäyntejä. Resurssia hukkuu koko ajan. Tarvitaan jatkuvaa puhumista siitä miten influenssatartuntaa voidaan ehkäistä, Hirsso patistaa.
teksti ja kuva: Juha-Pekka Honkanen
