Kahden vuoden kuluttua Suomessa on viisi sote-aluetta, joilla on vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista. Palveluita tuottaa korkeintaan 19 kuntayhtymää. Lääkärinkin työ muuttuu.

Vastuu keskittyy

Nyt

151 kuntaa tai kuntayhtymää vastaa perustason terveyspalveluiden järjestämisestä.

20 sairaanhoitopiiriä vastaa erikoissairaanhoidosta.

2017

5 sote-alueella on vastuu alueensa sosiaali- ja terveyspalveluista. Korkeintaan 19 kuntayhtymää tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut. Yhtymät voivat tuottaa kaikki palvelut itse tai myös ostaa palveluita järjestöiltä tai yrityksiltä.

Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelee nyt

62 300 sosiaalipalveluissa

12 775 lääkäriä

128 600

terveydenhuollossa

yhteensä

200 000 henkilöä

Sote-alueet 2017

Eteläinen 4 625 lääkäriä

4 kuntayhtymää

53 kuntaa

2 083 000 asukasta

HYKS

Läntinen

2 350 lääkäriä

3 kuntayhtymää

59 kuntaa

857 500 asukasta

TYKS

Itäinen

2 050 lääkäriä

4 kuntayhtymää

68 kuntaa

817 800 asukasta

KYS

Pohjoinen

1 625 lääkäriä*

5 kuntayhtymää

68 kuntaa**

739 500 asukasta**

OYS

Keskinen

2 125 lääkäriä

3 kuntayhtymää

56 kuntaa

900 300 asukasta

TAYS

*Arvio kuntasektorilla työskentelevien lääkärien määrästä, Lääkäriliitto: Työmarkkinatutkimus 2014. **Asukasluvut ja kuntien määrät, tiedot 31.12.2012.

Sairaaloiden työnjako muuttuu

Sairaaloiden ja terveyskeskuksien määrän ei uskota vähenevän, mutta niiden tehtävät ja työnjako voivat muuttua.

Pienempien sairaaloiden uumoillaan keskittyvän kuntoutukseen ja konservatiiviseen hoitoon.

Yhteistyö lisääntyy

Työnantaja vaihtuu 1.1.2017. Kunnan tai sairaanhoitopiirin sijaan työnantajaksi tulee yksi 19 kuntayhtymästä. Työpaikat eivät vähene, mutta työ muuttuu.

Palkka pysyy samana, samoin työaika, ainakin aluksi. Myöhemmin työehtoja tullaan todennäköisesti harmonisoimaan, esimerkiksi terveyskeskuslääkärien palkkahaitari on leveä.

Yhteistyötä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen välillä tulee lisää. Potilaalle tehdään palvelusuunnitelma, jossa kaikki hänen tarvitsemansa tuki ja hoito otetaan huomioon.

Uudet hoitoketjut keskittyvät enemmän potilasryhmiin, vähemmän yksittäisiin tauteihin.

Potilastietojärjestelmät yhtenäistyvät, tosin tuskin silmänräpäyksessä.

Täydennyskoulutuksessa ja lääkärin peruskoulutuksessa käsitellään uusia toimintatapoja.

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

2015

28.2.2015

Monikanavaisen rahoituksen purkamista pohtiva työryhmä antaa ehdotuksensa.

maaliskuu 2015

Eduskunta päättänee sote-laista.

Kevät-syksy 2015

Suomeen muodostetaan viisi sote-aluetta.

1.1.2016

Uudet sote-alueet aloittavat toimintansa.

Syksy 2016

Sote-alue hyväksyy uudet kuntayhtymät palveluiden tuottajiksi.

1.1.2017

Sote-alueet ottavat vastuun alueensa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä.

Uudet 19 kuntayhtymää alkavat tuottaa palveluita sote-alueen ohjauksessa.

2018

Sote-alueet eivät ole vielä aloittaneet toimintaansa eikä sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavia kuntayhtymiä ole perustettu. Tiedot pohjautuvat siis tämänhetkisiin näkemyksiin.

Entäs raha?

Kuntien sosiaali- ja terveysmenot olivat 19,6 miljardia euroa vuonna 2013. Terveydenhuollon osuus on reilu puolet. Erikoissairaanhoito vei 6,3 miljardia, perusterveydenhuolto 4,3 miljardia. Menot kasvavat 2,1 prosenttia vuodessa.

Uudistuksen myötä kustannusten kasvun pitäisi hiipua. Vuoteen 2021 mennessä säästyisi 850 miljoonaa. Säästöä pitäisi syntyä paremman yhteistyön ja työnjaon myötä ja lisäksi esimerkiksi hallinnon päällekkäisyyksien purkamisella.

vuoteen 2021 säästyisi 850 miljoonaa euroa

menot kasvavat 2,1% vuodessa vuonna 2013 menot olivat 19,6 miljardia euroa

Lähteet: STM, THL, Lääkäriliitto, Kuntaliitto, KT Kuntatyönantajat, STM:n lääkintöneuvosten Taina Mäntyrannan ja Timo Keistisen haastattelut.