Lääkärit ovat huolissaan priorisoinnista ja uskovat terveydenhuollon kriisin yhä syvenevän.

Lääkärit ovat huolissaan priorisoinnista ja uskovat terveydenhuollon kriisin yhä syvenevän.

Tiedot selviävät keskiviikkona julkistetun IMED10-tutkimuksen tuloksista. Tutkimuksessa kysyttiin 1 915 suomalaiselta lääkäriltä käsityksiä lääkäreiden arjen haasteista ja tulevaisuuden visioista.

Lääkärit haluaisivat keskittyä potilaan hyvään hoitoon. Priorisointia ­pitäisi sen sijaan tehdä nykyistä korkeammalla tasolla, eduskunnassa tai STM:ssä. Tämä olisi tärkeää potilaiden eriarvoisuuden poistamiseksi ja myös siksi, ettei yksittäinen hoitava lääkäri joutuisi ottamaan henkisesti kuormittavaa priorisointipäätöstä omalle vastuulleen. Tällä hetkellä moni joutuu työssään päättämään ketä hoidetaan ja ketä ei.

Lääkäriliiton koulutusjohtaja Hannu Halila arvioi, että lääkärit tuskin haluavat karttaa vastuuta yksittäisen potilaan hoidosta. ­Hän arvioi, että priorisointia halutaan siirtää viranomaisille, koska tällä hetkellä viranomaiset määrittelevät – kuten hoito­takuun yhteydessä – että tietyt sairaudet pitää hoitaa. Riittäviä resursseja ei kuitenkaan anneta.

– Silloin yksittäinen lääkäri joutuu mahdottoman päätöksen eteen.

Arvokeskustelua on käytävä

Lääkärit haluaisivat, että priorisointi olisi läpinäkyvämpää ja avoimempaa.

Tutkimuksen julkistustilaisuudessa Helsingissä keskustelleet peruspalveluministeri Paula Risikko, Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes, HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén ja Hannu Halila totesivat että priorisointia tehdään monella tasolla ja taholla ja niin pitää ollakin. Priorisoinnin ja sen pohjana olevan tiedon ja arvokeskustelun pitäisi kuitenkin heidänkin mielestään olla avoimempaa ja läpinäkyvämpää kuin nyt.

Paula Risikko arvioi, että monella taholla tehtävää priorisointiin liittyvää pohdintaa ja päätöksentekoa pitäisi koota yhteen. Risikko kaavaili ­sosiaali- ja terveydenhuollon eettiselle neuvottelukunnalle laajempaa roolia priorisointiin liittyvän tiedon kokoajana ja suositusten laatijana.

Tutkimuksen mukaan priorisoinnista pitäisi lääkäreiden mielestä käydä julkista arvokeskustelua nykyistä enemmän. Risikko esitti lääkäreille toiveen osallistua enemmän tällaiseen keskusteluun.

– Kunnissa tehdään nyt ensi vuoden budjetteja. Kuinka monessa kunnassa päättäjille on järjestetty tilaisuus kuulla lääkäreiden näkemyksiä siitä, mitä terveyskeskuksissa tapahtuu?

Rahapula ei näytä hellittävän

Lääkärit katsovat, että valtion ja kuntien pitäisi taata kansalaisilleen tarvittavat terveydenhuoltopalvelut. ­Kyselyn mukaan he ovat erittäin huolestuneita terveydenhuollon budjetin riittävyydestä – nyt ja tulevaisuudessa.

Lääkärit arvioivat, että rahapula ­vaikeuttaa jo jokapäiväistä työtä. ­Ongelmat eivät jakaudu tasaisesti – lääkäreiden kokemusten mukaan asuinpaikka vaikuttaa siihen, miten paljon raha­pula haittaa hoitoa.

Vuonna 2020 terveydenhuollon ­uskotaan olevan yhä rahoituskriisissä. Potilaiden eriarvoisuuden arvioidaan lisääntyvän. Yli puolet lääkäreistä ­uskoo, että tulevaisuudessa potilas vastaa itse enenevässä määrin hoidon kustannuksista.

Hannu Halilan mukaan potilaan oman maksuosuuden kasvaminen ei ole pelkästään huono asia – jos se on vapaaehtoista.

– Jos varakkaat eläkeläiset haluavat panostaa terveyteensä omilla rahoillaan, niin sehän on poissa julkisen puolen jonoista.

IMED10-tutkimus toteutettiin Suomen Lääkäriliiton, Helsingin yliopiston Hjelt-instituutin ja Kaufmann Agencyn yhteistyönä.

Hertta Vierula
Kuva: Panthermedia