Terveydenhuollon ammattilaisille vuokratyö on lähes aina oma valinta, jolla haetaan hyvää ansiotasoa sekä joustavaa, vapaata ja yksilöllistä työn tekemisen muotoa.

Tampereen yliopistossa on valmistunut terveydenhuollon vuokratyötä koskeva tutkimushanke antaa sangen myönteisen kuvan terveydenhuollon vuokratyöstä. Vuokratyö nähdään mahdollisuutena käyttää osaamista ja ammattitaitoa pääosin itse asetetuissa rajoissa. Vuokratyötä tekevä lääkäri tai hoitaja ei välttämättä halua sitoutua yhteen organisaatioon ja työnantajaan. Tärkeämpää kuin vakituinen työ on se, että työaikoja ja työpaikkoja on mahdollista sopia joustavasti yksilöllinen elämäntilanne huomioon ottaen.

Vuokratyöntekijänä hyvinvointipalvelurakenteen murroksessa -hankkeessa tutkittiin lääkärien ja hoitajien käsityksiä asemastaan ja toiminnastaan vuokratyöntekijöinä kyselyn ja haastattelujen avulla. Hankkeen rahoittajina olivat Työsuojelurahasto ja Palkansaajasäätiö.

Kyselyn vastauksista ilmenee, että tärkeä syy tehdä terveydenhuollon vuokratyötä on hyvä palkka. Hyvä palkka mahdollistaa esimerkiksi sen, että nuorelle naislääkärille jää aikaa enemmän perheelle kuin julkisen sektorin palveluksessa työskennellessä.

Huonoja puoliakin tuli esiin. Työpaikkojen jatkuva vaihtuminen, moniongelmaisten potilaiden kohtaaminen ja heikot vaikutusmahdollisuudet potilaiden kokonaishoitoon vaikeuttavat työtä. Vuokralääkäreinä toimivat lääketieteen kandidaatit ja eurolääkärit kokivat, etteivät he saa riittävää perehdytystä työtehtävien hoitamiseksi.

Lääkärin ammattilaisuuteen ja osaamiseen vuokratyö ei kuitenkaan liity. Vuokratyötä tekevän lääkärin ammatillinen asema on vakaa. He eivät miellä itseään vuokralääkäreiksi tai keikkalääkäreiksi: vuokratyö on yksi työsuhteen muoto. Vuokralääkärin identiteetin kieltäminen liittyy ammattikunnan vakaaseen asemaan, jolloin työsuhteen laadulla ei ole suurta merkitystä.