Kunnanvaltuustoihin valittiin yhteensä 145 lääkäriä. 
Ennen vaaleja Lääkäriliiton tiedossa olleista 116 lääkäri­ehdokkaasta tuli valituiksi yli puolet.

­Sisätautien erikoislääkäri Mia Laiho (kok.) valittiin Espoon valtuustoon ensikertalaisena 1 490 äänellä. Hän uskoo lääkäriyden tuoman asiantuntemuksen auttavan tarttumaan hoidon ja palvelun kannalta merkityksellisiin kohtiin. Laihon tavoitteita ovat mm. lääkäriin pääsyn nopeuttaminen myös kiireettömissä asioissa sekä panostaminen lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Rääkkylän pitkäaikainen terveyskeskuslääkäri Tapio Hämäläinen (vas.) jatkaa valtuustossa kunnan toiseksi parhaalla äänimäärällä. Rääkkylä kohautti viime vuonna koko maata eroamalla naapurikuntien sote-yhteistyöstä ja ostamalla sote-palvelunsa Attendolta.

– Olemme laittaneet itsemme likoon, että Rääkkylän palvelut pelaavat ja pystymme ainoana pienenä kuntana järjestämään palvelut itse. Nyt uudet valtuutetut pitää saada vakuutettua siitä, että olemme oikealla tiellä, Hämäläinen kertoo vaalikauden haasteista.

Lahdessa eniten ääniä kerännyt lääkäriehdokas Antti Holopainen (vas.) painottaa, että mielenterveys- ja päihde­ongelmien hoidossa pitäisi siirtyä ­sanoista tekoihin

– Syrjäytyminen ja pitkäaikaistyöttömyys ovat olleet Lahdessa ongelma 1990-luvun lamasta lähtien, päihdelääkäri Holopainen sanoo.

Hänen mukaansa luottamushenkilöiden työ kunnallispolitiikassa on muuttunut koko lailla.

– Valmistelijoiden valta on koko ajan kasvanut. Luottamuselinten asemaa ­pitäisi jälleen vahvistaa. Poliittiset ryhmät tuntuvat olevan tästä yhtä mieltä.

Paikkailua ja 
ennaltaehkäisyä

– Missioni on Porin perusturvassa tehtyjen hallinnollisten ja toiminnallisten virheiden korjaaminen, joka on myös kaupungin talouden ratkaiseva kysymys, sanoo erikoislääkäri Pekka Satomaa (sd.). Hänet valittiin ensikertalaisena Porin valtuustoon 820 äänellä.

Pitkään Porin terveysviraston johtajana toimineen Satomaan mukaan suurinta korjausta vaatii vanhusten sairaanhoidon porrastus.

Erikoislääkäri Sari Raassina (kok.) sai Pohjois-Savossa kaikista ehdokkaista toiseksi eniten ääniä. Raassinan mukaan Kuopion suuria haasteita on talouden kestävän tasapainon rakentaminen. Kaupungin täytyy myös satsata ennakoivaan hyvinvointipolitiikkaan.

– Ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat muutkin asiat kuin terveydenhuolto. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelu, vapaa-ajan palvelut ja liikuntamahdollisuudet vaikuttavat siihen, miten ihminen pystyy voimaantumaan arjessa.

Terveyskeskuslääkäri Hanna Cygnel (vihr.) aikoo tarttua Kokkolan säästö­päätöksiin. Yksi neljästä terveyskeskuksen vuodeosastosta on suljettu, joten potilaita joudutaan pitämään ylipaikoilla tai lähettämään maakunnan toisiin terveyskeskuksiin.

– Sairaiden ihmisten kuljettaminen paikasta toiseen ambulanssilla ei ole ­ihmisarvoista toimintaa. Potilaita on varmasti lähetetty myös keskussairaalaan paikkapulan takia. En usko, että ­tällä tavalla säästetään rahaa, Cygnel ­sanoo.

Kokkolan valtuustossa ensikertalaista opastaa konkarivaltuutettu omasta puolueesta.

Sadan joukossa 
seitsemän ääniharavaa

Valtakunnan sadan ääniharavan joukkoon nousi seitsemän lääkäriä. Lääkäreiden äänikuningatar oli Hanna Tainio (sd.) Tampereelta. Hän oli koko maan ääniharavista 14.

Sadan joukkoon nousivat myös Pentti Tiusanen (vas.) Kotkasta, Sirpa Asko-Seljavaara (kok.) Helsingistä, Mia Laiho (kok.) Espoosta, Pentti Huovinen (kok.) Turusta, Ilkka Taipale (sd.) Helsingistä ja Minerva Krohn (vihr.) Helsingistä.

Lääkärivaltuutetuista noin kolmasosa (43) edustaa kokoomusta. Keskustaa edustaa 31 valtuutettua, SDP:tä 19, ­kristillisdemokraatteja 11, vihreitä 10, ­vasemmistoliittoa 10, ruotsalaista kansanpuoluetta 8 ja perussuomalaisia 7. Loput kuusi ovat sitou­tu­mat­to­mia tai edustavat muita ryhmittymiä.

Lääkärit uusissa kunnanvaltuustoissa vaalipiireittäin

➤ Helsinki 4

➤ Uusimaa 14

➤ Varsinais-Suomi ja Satakunta 21

➤ Häme ja Pirkanmaa 26

➤ Etelä-Savo, Etelä-Karjala, 
Keski-Suomi, Pohjois-Savo 
ja Pohjois-Karjala 36

➤ Vaasa, Oulu ja Lappi 44

Lääkärilehden työryhmä
Kuva: Panthermedia