Terveyskeskusten lääkäritilanne paranee edelleen, osoittaa Lääkäriliiton eilen julkaistu Terveyskeskusten lääkäritilanne -tutkimus. Syynä on sijaisten hyvä saatavuus, joka puolestaan on seurausta talouden taantumasta ja lääkärien koulutusmäärään 2000-luvun alussa tehdystä lisäyksestä. Ulkoistamisten määrä ei ole enää kasvanut.

Lääkärivaje Suomen terveyskeskuksissa on tällä hetkellä noin 6 %. Käytännössä se tarkoittaa, että lähes 3 800 lääkärintehtävästä on tänä vuonna täyttämättä runsas 200. Viime vuonna vajetta oli 6,8 % ja vuonna 2008 vielä 11 %. Muutamassa vuodessa lääkärivaje on siis lähes puolittunut.

Ulkoistaminen ei lisäänny

Tilanne on parantunut erityisesti siksi, että terveyskeskuksiin on ollut helpompi saada sijaisia. Ulkoistamiset ovat pysyneet jokseenkin samassa kuin viime vuonna. Ostopalveluita on käytetty vähemmän.

- Kymenlaaksossa on otettu kertaalleen ulkoistettuja palveluita takaisin kunnan omaan hoitoon, kertoo Lääkäriliiton tutkija

Piitu Parmanne

.

Syyskuun alussa tuli voimaan eurolääkäriasetus, jonka mukaan eurolääkärivaiheen harjoittelu täytyy tehdä kunnan palveluksessa. Sen ei kuitenkaan uskota vielä näkyvän lokakuun alussa tehdyn kyselyn tuloksissa.

- Sijaisia on ollut helpompi saada, kun koulutusmäärien kasvu on lisännyt vastavalmistuneiden lääkäreiden määrää, Parmanne arvioi.

- Myös taantuman myötä heikentynyt työtilanne on voinut vaikuttaa.

Pieniä terveyskeskuksia on yhä vähemmän

Pahin vaje on tänä vuonna helpottunut merkittävästi. Viime vuonna joka viidennessä terveyskeskuksessa oli yli 20 %:n lääkärivaje. Tänä vuonna noin pahaa vajetta kärsittiin vain runsaassa kuudessa prosentissa terveyskeskuksista.

Myös pienten terveyskeskuksien lääkärivaje on hellittänyt. Viime vuonna tilanne oli huonoin nimenomaan niissä. Pahinta lääkäripula on edelleen kuitenkin melko pienissä, alle 20 000 asukkaan väestöpohjalla toimivissa terveyskeskuksissa, joissa lääkärinviroista on täyttämättä 7 %. Niissäkin tilanne on kuitenkin helpottunut viime vuoden 8,4 %:n lääkärivajeesta.

Lääkäriliiton neuvottelupäällikön

Heikki Pärnäsen

mukaan kehitys on ilahduttava. Ongelmat voidaan ratkaista ja hyvää hoitoa tarjota myös pienissä terveyskeskuksissa.

- Mahdollisimman isot laitokset eivät ole perusterveydenhuollossa aina tavoittelemisen arvoisia.

Osasyynä pienten terveyskeskusten suhteellisen tilanteen paranemiseen voi olla toki sekin, että pienten terveyskeskusten määrä on vähentynyt edelleen. Terveyskeskuksia, jotka tuottavat palveluita 10 000-20 000 asukkaan väestöpohjan alueille, on jäljellä 97, mikä on 26 vähemmän kuin vuosi sitten. Alle 10 00 asukkaan väestöpohjalla toimivien terveyskeskusten määrä on vähentynyt 62:een vuoden takaisesta 84:stä.

Vakituisten työsuhteiden määrä ei kasva

Pärnänen kiinnittää huomion suuriin paikallisiin muutoksiin lääkärivajeessa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa lääkärivaje oli viime vuonna 22,8 %, tänä vuonna 8,9 %.

- Vaikuttaa siltä, että kunnat ja terveyskeskukset pystyvät reagoimaan muutoksiin nopeastikin.

Myös alueellinen vaihtelu on suurta. Pahin vaje on Itä-Savossa, jossa se on 17,2 %. Ahvenanmaalla sen sijaan kaikki lääkärinvakanssit on täytetty.

Pärnäsen mukaan on ilahduttavaa, että suurin osa suomalaisista saa hyvää hoitoa - väestöstä 80 % elää alueilla, joilla lääkärivaje on alle 10 %.

Huolestuttavaa on sen sijaan se, ettei vakituisessa työsuhteessa olevien lääkäreiden määrä ole kasvanut lääkärivajeen helpottaessakaan. Vain noin kolme neljästä vakanssista on täytetty pysyvästi. Viimeisen neljänneksen vajetta täytetään erilaisin, vaihtuvin keinoin, mutta pysyvää ratkaisua on vaikea saada aikaan.

- Terveyskeskuksiin saadaan määräaikaisia, mutta vakituiset työsuhteet eivät kiinnosta. Perusterveydenhuolto pitäisi järjestää uudella tavalla ja terveyskeskusten työoloja pitäisi kehittää, että vaje saataisiin vähenemään pysyvästi.

Joensuussa on pantu tuulemaan

Pohjois-Karjalassa lääkärivaje oli vuosi sitten 22,8 %, tänä vuonna 8,9 %. Mitä on tapahtunut?

Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Pekka Kuosmanen kertoo, että Joensuussa on viimeisen vuoden aikana tehty useita uudistuksia, joilla on ollut vaikutusta seudun lääkäritilanteeseen. Lääkäreiden kuormitusta on pyritty vähentämään.

- Meillä on luovuttu väestövastuusta ja tehty paikallinen virkaehtosopimus, joka selkiytti tilannetta ja korjasi palkkatasoa.

Kuosmanen kertoo, että Joensuussa on myös rekrytoitu aktiivisesti ja panostettu eurolääkäreiden koulutukseen ja tukeen. Lääkärin ja hoitajan työnjaossa on kiinnitetty huomiota siihen, ettei lääkäri tekisi sellaista, minkä hoitaja osaa paremmin. Myös työaikojen joustoa on lisätty - kaikki eivät tee 37 tunnin työviikkoa. Joensuussa on onnistunut myös vakinaisten lääkäreiden palkkaaminen.

- Houkuttelemme lääkäreitä sillä, että Joensuu on hyvä paikka sekä tehdä työtä että viettää vapaa-aikaa, Kuosmanen summaa.

www.laakariliitto.fi/tilastot/tutkimuksia/tktilanne.html