Terveyskeskuksiin on saatu hyvin sijaisia, osoittaa Lääkäriliiton Terveyskeskusten lääkäritilanne -tutkimus.

Terveyskeskusten lääkäritilanne paranee edelleen, osoittaa Lääkäriliiton Terveyskeskusten lääkäritilanne -tutkimus. Syynä on sijaisten hyvä saatavuus, joka puolestaan on seurausta talouden taantumasta ja lääkärien koulutusmäärään 2000-luvun alussa tehdystä lisäyksestä. Ulkoistamisten määrä ei ole enää kasvanut.

Lääkärivaje Suomen terveyskeskuksissa on tällä hetkellä noin 6 %. Käytännössä se tarkoittaa, että lähes 3 800 lääkärintehtävästä on tänä vuonna täyttämättä runsas 200. Viime vuonna ­vajetta oli 6,8 % ja vuonna 2008 vielä 11 %. Muutamassa vuodessa lääkärivaje on siis lähes puolittunut.

Ulkoistaminen ei lisäänny

Tilanne on parantunut erityisesti siksi, että terveyskeskuksiin on ollut helpompi saada sijaisia. Ulkoistamiset ovat pysyneet jokseenkin samassa kuin viime vuonna. Ostopalveluita on käytetty vähemmän.

– Kymenlaaksossa on otettu kertaalleen ulkoistettuja palveluita takaisin kunnan omaan hoitoon, kertoo Lääkäriliiton tutkija Piitu Parmanne.

Syyskuun alussa tuli voimaan eurolääkäriasetus, jonka mukaan euro­lääkärivaiheen harjoittelu täytyy tehdä kunnan palveluksessa. Sen ei kuitenkaan uskota vielä näkyvän lokakuun alussa tehdyn kyselyn tuloksissa.

– Sijaisia on ollut helpompi saada, kun koulutusmäärien kasvu on lisännyt vastavalmistuneiden lääkäreiden määrää, Parmanne arvioi.

– Myös taantuman myötä heikentynyt työtilanne on voinut vaikuttaa.

Pieniä terveyskeskuksia on yhä vähemmän

Pahin vaje on tänä vuonna helpottunut merkittävästi. Viime vuonna joka viidennessä terveyskeskuksessa oli yli 20 %:n lääkärivaje. Tänä vuonna noin pahaa vajetta kärsittiin vain runsaassa kuudessa prosentissa terveyskeskuksista.

Myös pienten terveyskeskuksien lääkärivaje on hellittänyt. Viime vuonna tilanne oli huonoin nimenomaan niissä. Pahinta lääkäripula on edelleen kuitenkin melko pienissä, alle 20 000 asukkaan väestöpohjalla toimivissa terveyskeskuksissa, joissa lääkärin­viroista on täyttämättä 7 %. Niissäkin tilanne on kuitenkin helpottunut ­viime vuoden 8,4 %:n lääkäri­vajeesta.

Lääkäriliiton neuvottelupäällikön Heikki Pärnäsen mukaan kehitys on ilahduttava. Ongelmat voidaan ratkaista ja hyvää hoitoa tarjota myös pienissä terveyskeskuksissa.

– Mahdollisimman isot laitokset eivät ole perusterveydenhuollossa aina tavoittelemisen arvoisia.

Osasyynä pienten terveyskeskusten suhteellisen tilanteen paranemiseen voi olla toki sekin, että pienten terveyskeskusten määrä on vähentynyt edelleen.

Terveyskeskuksia, jotka tuottavat palveluita 10 000–20 000 asukkaan väestöpohjan alueille, on jäljellä 97, mikä on 26 vähemmän kuin vuosi sitten. Alle 10 000 asukkaan väestöpohjalla toimivien terveyskeskusten määrä on vähentynyt 62:een vuoden takaisesta 84:stä.

Vakituisten työsuhteiden määrä ei kasva

Pärnänen kiinnittää huomion suuriin paikallisiin muutoksiin lääkärivajeessa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa lääkärivaje oli viime vuonna 22,8 %, tänä vuonna 8,9 %.

– Vaikuttaa siltä, että kunnat ja terveyskeskukset pystyvät reagoimaan muutoksiin nopeastikin.

Myös alueellinen vaihtelu on suurta. Pahin vaje on Itä-Savossa, jossa se on 17,2 %. Ahvenanmaalla sen sijaan kaikki lääkärinvakanssit on täytetty.

Pärnäsen mukaan on ilahduttavaa, että suurin osa suomalaisista saa hyvää hoitoa – väestöstä 80 % elää alueilla, joilla lääkärivaje on alle 10 %.

Huolestuttavaa on sen sijaan se, ettei vakituisessa työsuhteessa olevien lääkäreiden määrä ole kasvanut lääkärivajeen helpottaessakaan. Vain noin kolme neljästä vakanssista on täytetty pysyvästi. Viimeisen neljänneksen vajetta täytetään erilaisin, vaihtuvin keinoin, mutta pysyvää ratkaisua on vaikea saada aikaan.

– Terveyskeskuksiin saadaan määräaikaisia, mutta vakituiset työsuhteet eivät kiinnosta. Perusterveydenhuolto pitäisi järjestää uudella tavalla ja terveyskeskusten työoloja pitäisi kehittää, että vaje saataisiin vähenemään pysyvästi.

Hertta Vierula
Kuva: Mauri Helenius