Monisairaiden ja iäkkäiden 
lääkehoito vaatii lääke­tuntemusta ja kliinikon taitoja, sillä valmista tietokantaa ­lääkkeiden ­vaikutuksista­ potilaan muihin sairauksiin ei ole.

Lääkkeiden ja sairauksien yhteisvaikutukset ovat niin monimutkainen asia, ettei kaikenkattavia tietokantoja ole luvassa, farmakologian professori Hannu Raunio Itä-Suomen yliopistosta sanoo. Lääkkeiden ja munuaisten vajaatoiminnan vaikutuksista kertova Renbase-tietokanta on askel ­tähän suuntaan.

Yhteyksien ymmärtäminen vaatii kliinisen farmakologian taitoja, joita Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa opetetaan Raunion mukaan yhä liian ­vähän.

Lääkehoidon haasteena on myös se, että potilaat unohtavat helposti, mitä kaikkea vastaanotolla on kerrottu.

– Tärkeintä on korostaa, että lääkettä tulee ottaa ohjeen mukaan. Myös lääkkeen vaikutuksista ja tärkeimmistä haittavaikutuksista on syytä mainita.

Kiireetön ote tarpeen

Tuhansia reseptejä vuosittain kirjoittava terveyskeskuslääkäri, Suomen yleislääkärit ry:n puheenjohtaja Arto Virtanen kertoo, että lääkeneuvonta on merkittävä osa kliinikon työtä.

Vastaanotolla tulee olla aikaa selvittää, mitä lääkkeitä potilas käyttää ja miten. Hän korostaa kiireetöntä otetta ja tarkkaa kuuntelemista.

– Lähtökohtana voi olla, että potilas sanoo ottavansa punaisia ja sinisiä pillereitä. Kokemukseni mukaan luontaistuotteista ei kerrota heti avoimesti ja lääkkeiden käytöstä voidaan valehdellakin, vuodesta 1985 Nurmijärven Rajamäen terveysasemalla toiminut Virtanen sanoo.

Todellisuus kohtaa suositukset

Lääkehoidon haasteellisuutta lisäävät terveysaseman iäkkäät ja monisairaat potilaat.

– Lääketutkimukset ja Käypä hoito -suositukset on tehty tarkoin valikoi­duilla potilailla, joilla on tietty sairaus. Iäkkäille ja monisairaille ohjeita ei voi soveltaa suoraan. Nämä potilaat eivät edes kelpaisi lääketutkimuksiin, Virtanen muistuttaa.

Virtanen kaipaisi lisää tietoa tavallisten sairauksien tavallisimmista lääkkeistä.

– Lääketehtaiden edustajat kertovat mielellään uutuuksistaan, mutta lisä­tieto vanhoista peruslääkkeistä ei tule niin helposti tykö.

Hän suosii tuttuja, käytössä hyviksi havaittuja lääkkeitä. Myös hinta saattaa olla potilaille ratkaiseva.

– Jos samaa lääkettä on tarjolla Yhdys­valloissa, Intiassa tai Suomessa valmistettuna, niin kotimainen valikoituu helpoimmin.

Statiinit unohtuvat

Tutkimusten mukaan merkittävä osa potilaista ei käytä reseptilääkkeitä ­oikein. Puutteita on etenkin pitkäaikaissairauksien hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden, kuten statiinien ja verenpainelääkkeiden ottamisessa.

– Potilas ei välttämättä koe hyötyvänsä lääkkeestä, kun hän ei tunne oireita arjessa. Lääkärin tehtävänä on korostaa, että lääkkeet estävät tulevia sairauksia, professori Raunio sanoo.

Hän pitää suomalaislääkärien lääketuntemusta hyvänä.

– Lääkeyhtiöiden markkinointi ohjaa jonkin verran lääkkeiden valintaa, mutta lääkärit osaavat olla kriittisiä. Pelisäännöt ovat selkiytyneet 20–30 vuoden takaisesta. Hyvä kehityskulku on se, että Fimealle on annettu selkeä rooli puo­lueettoman lääkeinformaation tarjoamisessa.

Suomessa vietetään 6.11. lääkehoidon päivää. Päivän tavoitteena on kiinnittää huomiota lääkkeiden turvalliseen käyttöön ja kannustaa ammattilaisia pohtimaan, miten he keskustelevat lääkkeistä potilaiden kanssa.

Maria van der Meer
Kuva: Pixmac