EU-komission direktiiviesitys reseptilääkkeitä koskevasta informaatiosta on joutunut äkäiseen vastatuuleen. Potilaiden tiedonsaannin parantamiseen tähtäävä hanke on ehditty tyrmätä niin jäsenmaiden viranomaisten, lääkärien kuin kuluttajienkin taholta.

- Suomalaisen käytännön mukaan potilaan on itse aktiivisesti etsittävä tietoa reseptilääkkeistä. En näe syytä, miksi tätä pitäisi muuttaa, summaa lääkelainsäädännöstä Suomen EU-edustustossa vastaava erityisasiantuntija

Toivo Hurme

.

Euroopan lääkärien pysyvän komitean CPME:n mukaan lääkemainonnan ja ei-kaupallisen tiedon erottaminen on käytännössä lähes mahdotonta.

Lisää kuluja ja turhia pillereitä

Direktiiviesityksen käsittely on parhaillaan käynnissä sekä neuvostossa että Euroopan parlamentissa. Suomen lisäksi usea muu EU-maa vastustaa hanketta. Jäsenmaiden lisäksi jarrua painaa Euroopan parlamentti, joka on tunnettu lääketeollisuuskielteisyydestään. Hankkeen ei uskota liikkuvan EU-koneistossa eteenpäin ainakaan ennen kesäkuun EU-vaaleja.

Komission rinnalla seisookin ainoastaan lääketeollisuus, jonka mukaan kyse on potilaan vastuusta. Teollisuus muistuttaa, että lisäinformaatio lisäisi paitsi potilaiden tasa-arvoisuutta tiedonsaannin suhteen, myös motivaatiota ottaa lääkkeet ajallaan.

STM:n erityisasiantuntija Hurme ei lämpene lääketeollisuuden perusteluille.

- Yritykset tarttuvat toki hanakasti mahdollisuuteen ilmoitella uudesta pakkauskoosta ja tutkimustuloksista naistenlehdissä ja internet-sivustoilla. Tätä kautta lisääntyisivät ainoastaan lääkekustannukset ja turhien lääkkeiden syöminen.

Lääkäri on luotettavin lähde

Saman viestin allekirjoittaa hankkeessa tiivistä yhteistyötä STM:n kanssa tehnyt Suomen Lääkäriliitto.

Kansainvälisten asioiden asiantuntija

Jukka Siukosaari

muistuttaa, että lääkärin eri hoitovaihtoehtojen välillä tekemä valinta on sitä lääkärintyön ydintä, joka on aina kyettävä ymmärrettävästi perustelemaan potilaalle. Myös CPME:n pääsihteerin

Lisette Tiddensin

mielestä potilaan kannalta luotettavin tiedon tuottaja on hoitava lääkäri.

Komission esitys kieltäisi suoran lääkemainonnan, mutta sallisi reseptilääkkeitä koskevan ei-kaupallisen informaation jakamisen kuluttajalle. Rajanveto on Tiddensin mukaan kuitenkin käytännössä lähes mahdotonta, eikä EU-komissio ei ole esityksessään siihen pystynyt. Direktiivi lihottaisikin toteutuessaan lähinnä lakimiesten lompakoita.

CPME:n pääsihteeri muistuttaa myös kulttuuri- ja järjestelmäeroista. Esimerkiksi potilaan tiedon taso ja lääkärin auktoriteettiasema eroavat suuresti EU-maiden välillä. Tasa-arvoisemmissa EU-maissa lääkärin työ saattaisi häiriintyä pahasti potilaan marssiessa lääkeyrityksen kehotuksesta vastaanotolle ja painostaessa lääkäriä määräämään kyseisen yrityksen valmistetta, CPME:ssä uskotaan.

Lisää tietoa potilaalle

Komissio haluaa antaa lääkeyrityksille mahdollisuuden jakaa kuluttajille tietoa reseptilääkkeistä. Reseptilääkkeiden markkinointi ei jatkossakaan olisi sallittua, informointi sen sijaan olisi.

Direktiivi on osa EU-komission julkistamaa lääkealan sisämarkkinapakettia ja se tulisi voimaan aikaisintaan loppuvuodesta 2010.

Paketti sisältää lisäksi lääkkeiden turvallisuuden valvontaa ja lääkeväärennösten torjuntaa koskevat direktiiviesitykset. EU-komissio haluaa paketin avulla palauttaa Euroopalle sen perinteisen roolin koko maailman apteekkina.