1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lääketieteen koulutuksen professori haluaa aktivoida tutkimusta
Ajan­kohtai­sta 10/2019 vsk 74 s. 584 - 586

Lääketieteen koulutuksen professori haluaa aktivoida tutkimusta

Suomen ensimmäinen lääketieteen koulutuksen professori Petri Kulmala aloitti työnsä vuoden alusta Oulun yliopistossa.

Lääketieteen koulutuksen professori haluaa aktivoida tutkimusta Kuva 1 / 2
   

Hyvän lääketieteen koulutuksen ja sen kehittämisen edellytyksenä on laadukas tieteellinen tutkimus ja verkostoituminen. Näin kuvaa lastentautien erikoislääkäri ja lastenallergologi, dosentti Petri Kulmala tavoitteitaan lääketieteen koulutuksen professorina.

Myös verkostoituminen ja kansainvälinen yhteistyö on tärkeää.

”Opiskelijat ovat ­tulevia kollegoita, ja opettajan pitää kohdata heidät vertaisinaan.”

Petri Kulmala

Hän toivoo, että lääketieteen koulutuksen verkosto saa vastedes aikaan hankkeita, jotka kehittävät monialaisesti ja moniammatillisesti lääketieteen koulutusta.

Kulmala arvioi, että verkosto saa työnsä kunnolla käyntiin lähivuosien aikana. Parhaillaan suunnitellaan hankkeita ja kartoitetaan yhteistyötahoja.

Hänen mielestään nyt on hyvä aika yhteistyölle lääketieteen koulutuksessa, koska on siirrytty "oma hiekkalaatikko"-kulttuurista yhdessä tekemisen ja jakamisen kulttuuriin.

Kulmala nostaa esiin Oulun yliopiston koordinoiman MEDigi-hankkeen, jonka tavoitteena on luoda digitaalisia oppimisympäristöjä lääketieteen ja hammaslääketieteen opetukseen sekä yhtenäistää alan opetusta.

– MEDigi poikii varmasti mielenkiintoisia tutkimusaiheita digitaalisten työvälineiden käytöstä lääketieteen koulutuksessa.

Oulusta mallia muihinkin yliopistoihin

Kulmalan mielestä on hienoa, että opetuksen ja tutkimuksen arvostusta vahvistetaan lääketieteen koulutuksen professuurin avulla. Hänestä muuallakin Suomessa olisi hyvä tilaisuus seurata samaa linjaa.

– Lääketieteen koulutukseen liittyvä tieteellinen tutkimus ja siihen kuuluva kansallinen ja kansainvälinen tutkimusyhteistyö ovat tällä hetkellä Suomessa vähäisiä, vaikka mahdollisuudet niiden toteuttamiseen ovat erinomaiset.

Hyviä lääkärikouluttajia tarvitaan

Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa on parhaillaan menossa tutkinto-ohjelmauudistus, joka otetaan lukuvuosittain käyttöön lähivuosina.

Lääkärikouluttajien opetusosaamista ja ammattitaitoa pitää Kulmalan mielestä kehittää aktiivisesti. Lisäksi kouluttajille tarvitaan konkreettisia työkaluja laadukkaan opetuksen suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi.

– Yliopistossa pitää kouluttaa lääkäriopettajia, joilla on pedagogisen osaamisen lisäksi hyvät yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot.

Tavoitteena on laatia motivoiva, tarpeisiin skaalautuva pedagoginen koulutussuunnitelma. Siinä täytyy olla muodollisen pedagogisen koulutuksen lisäksi osaamista jatkuvasti kehittävä ja ylläpitävä koulutus.

Yhteiskunnan muutokset ovat niin suuria, ettei tiedetä, millainen tilanne on esimerkiksi terveyskeskuksissa nyt opintonsa aloittaneiden valmistuttua. Toinen suuri haaste Kulmalan mielestä on teknologian nopea kehittyminen.

– Tärkeä kysymys on, miten teknologiasta saadaan renki eikä isäntä. Teknologian pitäisi palvella lääkäriksi kasvua ja auttaa lääkäriä kehittymään paremmaksi ammattilaiseksi.

Opettaminen ja oppiminen sytyttävät

Kulmala on ollut aina kiinnostunut oppimisesta ja opettamisesta. Hän työskenteli ensimmäisen kerran lääketieteellisessä opettajana ollessaan 2. vuosikurssin opiskelija. Kulmala opetti tuolloin 1. vuosikurssin opiskelijoille anatomiaa.

Kulmalan mukaan hyvä kliininen opettaja kohtaa ihmisen ihmisenä. Kliinisen opettajan tulisi tehdä työstään tieteeseen perustuvaa taidetta.

– Tärkeää on vuorovaikutteinen suhtautuminen. Opiskelijat ovat tulevia kollegoita, ja opettajan pitää kohdata heidät vertaisinaan.

Poikkitieteellisyyttä kaivataan

Neurologian professori Anne Remes kiinnitti huomiota lääketieteen koulutuksen kehitystarpeisiin, kun hän aloitti vuosi sitten lääketieteellisen tiedekunnan dekaanina Oulun yliopistossa. Näitä kehitystarpeita painottavat myös Karvi-auditoinnin tulokset.

Remeksen mielestä yliopistojen koulutusdekaanien työ ja tiedekuntien koulutuksen perustoiminta eivät yksin riitä. Aikaa kehittämiselle ei ole tarpeeksi.

– Lääketieteen koulutuksen professori vie koulutusta eteenpäin niin, ettei kehitys painotu vain yhteen oppiaineeseen, Remes sanoo.

Lue myös

Remeksen mielestä professorin keskeisiä tehtäviä on miettiä, millaista lääketieteellisen koulutuksen pitäisi olla tulevaisuudessa. Professorin pitää lisäksi kehittää koulutusta ja tehdä koulutukseen liittyvää tutkimusta sekä arvioida koulutuksen laatua.

Koulutuksen merkittäviksi haasteiksi Remes näkee terveydenhuollon digitalisoitumisen ja erikoisalojen nopean kehittymisen. Lääketieteen opiskelijoiden on omaksuttava suuret määrät tietoa ja opittava käyttämään digitaalisia oppimateriaaleja.

– Oulun yliopisto on ajan hermolla digitalisoitumisessa, sillä vedämme kansallista MEDigi-projektia.

Lääketieteen koulutuksen tutkimiseen halutaan myös poikkitieteellisyyttä. Remes mainitsee, että Suomessa lääketieteen koulutuksen tutkiminen on vielä aika lailla lapsenkengissä.

– Siksi tutkimusta pitääkin opetella tekemään ja mukaan tarvitaan myös kasvatustieteellistä osaamista.

Kuka?

› Petri Kulmala, 47 vuotta

› Lastentautien erikoislääkäri ja lastenallergologi, dosentti

› Lääketieteen koulutuksen professori vuoden alusta

› Kliininen opettaja ja lastentautien erikoislääkäri, Oulun yliopisto ja OYS, Lasten ja nuorten klinikka, 2013–2018

› Osastonylilääkäri (sij.), Lasten yksikkö, HUS, Iho- ja allergiasairaala, syksy 2012

› Lastentautien erikoislääkäri ja tutkija (allergologia ja immunologia), Oulun yliopisto ja OYS, Lasten ja nuorten klinikka 2007–2012

› Post doc -tutkija, University of Washington, Seattle, USA 2005–2007

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Potilaat eivät tule koronavirustartunnan pelossa hoitoon, vaikka pitäisi

Vakavien sairauksien vuoksi hoitoon hakeutuvien määrä on puolittunut HUS:ssa Meilahden sairaalan neurologian päivystyksessä.

Ajassa
Tartuntoja 2 487, kuolleita 40

Varmistettuja tapauksia on tullut 179 lisää.

Kommentti
Pullon henki menettämässä puhtiaan?

Oltaisiinko epidemian huippu jo saavuttamassa vastoin kaikkia ennusteita, pohtii Heikki Peltola.

Ajassa
Influenssakausi on ollut laimea

Merkittävää ylikuolleisuutta ei ole havaittu missään ikäryhmässä.

Blogi
Ainoa mitä pitää pelätä, on pelko itse

Alikersantti Rokan sanoin ”jos sie lähet juoksemaa, nii sie saat juossa Pohjalahel saakka”, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Ajassa
Milloin COVID-19-potilas lasketaan parantuneeksi?

HUS julkaisi ohjeita siitä, milloin eristys voidaan purkaa ja koska potilas voidaan todeta parantuneeksi.