Lääketieteelliset tiedekunnat ovat joutuneet erikoiseen tilanteeseen opetus- ja kulttuuriministeriön ajaman aloituspaikkojen lisäyksen takia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt lääketieteellisten tiedekuntien sisäänoton nostamista vähintään 770 aloituspaikkaan, mikä merkitsee yli neljänneksen lisäystä nykyiseen. Lääkärilehden tekemässä kyselyssä tiedekuntien dekaanit pitivät ehdotusta ylimitoitettuna.

Ministeriön pyytämässä arviossa tiedekunnat kuitenkin ilmoittavat olevansa valmiita noin 750 aloituspaikkaan eli lähes ehdotettuun lisäykseen. Miksi näin?

Tampereen yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on valmis suurimpaan lisäykseen, jos saa vastaavat lisäresurssit. Lääketieteen yksikön johtaja Matti Lehto kuitenkin toivoo, että ministeriö laskisi suunniteltua määrää kauttaaltaan. Hänestä se on liikaa palvelujärjestelmän tarpeisiin nähden.

- Ajattelimme, että huutoon täytyy vastata. Jos joku tiedekunta ei lisäisi määrää, syntyisi epätasapaino lääketieteellisten koulutusyksiköiden kesken. Myös vireillä oleva uudisrakennushankkeemme mahdollistaa lisäyksen edellyttämät lisätilat paremmin kuin muilla paikkakunnilla, hän kertoo.

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila harmittelee, että kukaan ei tunnu katsovan kokonaisuutta ja sitä, paljonko koulutuspaikkoja tarvitaan valtakunnallisesti. Aiemmissa muutoksissa on ensin neuvoteltu laajasti eri osapuolten kesken ja sovittu sisäänottomäärä, sitten vasta jakauma.

- Tilanne on kuin huutokauppa, jossa taktisesti pistetään kovin tarjous pöytään. Kukaan ei halua jäädä pienimmäksi tiedekunnaksi. Ajatellaan, että jos muut nostavat, niin sitten mekin, Halila sanoo.

Rahoitus on auki

Sekä Halila että moni dekaani moittii sitä, että muutoksen pohjana ei ole perusteellista selvitystä.

- Tarvitaan laajaa selvitystä lääkäritarpeesta ja siitä, miten 2000-luvun kasvaneet sisäänotot ovat vaikuttaneet lääkäritilanteeseen. Heiluriliike ei ole hyväksi millekään osapuolelle eikä osoita suunnitelmallisuutta lääkärikoulutuksessa, Matti Lehto toteaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastajan Johanna Moision mukaan ministeriön esittämä luku aloituspaikkamäärästä perustuu viime keväänä julkaistuun ennakointiraporttiin "Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen 2025, ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2016". Koulutusmäärän nostosta päätettiin sen pohjalta valtioneuvostossa joulukuussa.

- Yliopistojen pitää itse tehdä lopulliset päätökset sisäänotoista, Moisio muistuttaa.

Ministeriö neuvottelee toukokuussa yliopistojen kanssa tulevan sopimuskauden tavoitteista. Moisio arvioi, että sisäänottojen luvut voivat vielä vaihdella. Asiasta ei voi tässä vaiheessa sanoa mitään varmaa.

Tiedekunnat vaativat, että resursseja nostetaan täysimääräisesti vastaamaan uusia opiskelijamääriä. Moision mukaan muutoksen vaatimasta rahoituksesta ei ole vielä päätetty.

- Valtion menoja karsitaan. Onhan se haastava tilanne, kun samalla pitää karsia kuluja ja on uutta kustannuspainetta, hän sanoo.

Lääkärikoulutusta koskevien laskelmien pohjalta voi arvioida, että tiedekuntien ilmoittama aloituspaikkojen lisäys maksaisi valtiolle parikymmentä miljoonaa euroa.

"Paljon lisää kliinisiä opettajia"

Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ilmoitti olevansa valmis lisäämään 30 aloituspaikkaa. Mitä tämä edellyttäisi?

- Todella paljon lisää kliinisiä opettajia, dekaani Tapani Rönnemaa sanoo.

Hän määrittelee itsensä optimistiksi asian suhteen. Hän uskoo, että jos ministeriöltä ei löydy tarpeeksi rahaa, niin suunniteltuja aloituspaikkamääriä pudotetaan. Kaikki riippuu kuitenkin neuvotteluista.

- Ryhmäkoot eivät missään nimessä saa suurentua. Luulen, että ministeriössä ymmärretään tämä.

Muun muassa Lääkäriliitto ja Medisiinariliitto ovat ilmaisseet huolensa resurssikysymyksestä. Hannu Halila arvelee, että lisäresursseja ei ole paljon luvassa. Tiedekunnat voivat myös joutua kilpailemaan lisärahoituksesta yliopistojen sisällä.

- On pelko, että tiedekunnat voivat suostua suuriin lisäyksiin ja resurssipuoli jää epämääräiseksi. Esimerkiksi Helsingissä on väläytetty, että HUS:n lääkärit laitettaisiin opettamaan opiskelijoita nykyistä enemmän. Se ei voi olla tapa, miten tätä hoidetaan, hän sanoo.

Lääkäripulaan on muitakin keinoja

Moni dekaanikin on huolissaan siitä, että valmistuvien lääkärien osaamisen taso voi heiketä opiskelijamäärien lisäämisen ja resurssien niukkuuden puristuksessa.

- Koulutus on vielä hallinnassa, mutta tilanteesta on syytä olla huolissaan, lääketieteen laitoksen johtaja Jukka Pelkonen Itä- Suomen yliopistosta toteaa.

Matti Lehto Tampereen yliopistosta korostaa, että lääkäripulan korjaamiseksi pitää tutkia huolellisesti myös muita toimenpiteitä. Niitä on lukuisia.

- Esimerkiksi lääkärien ja hoitohenkilökunnan sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjakoa voi kehittää, sitten on tietojärjestelmä- ja osa-aikaisuusasiat sekä lääkärien työhyvinvointi. Nuoria tulisi ohjata erikoisaloille, joilla on pulaa lääkäreistä, hän listaa.

Mitä tapahtuu?

Valtioneuvosto päätti viime vuoden lopulla, että lääketieteellisten tiedekuntien sisäänottomäärää nostetaan nykyisestä 619 opiskelijasta 770 opiskelijaan. Tarkoituksena on vaikuttaa lääkärivajeeseen.

Lääketieteen opiskelijat järjestivät helmikuussa mielenilmaisuja opetuksen laadun puolesta jokaisessa opiskelukaupungissa. Mukana oli myös kliinisiä opettajia, professoreja ja tiedekuntien johtoa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi vuoden alussa tiedekuntia arvioimaan, paljonko ne voisivat lisätä opiskelijamääriä, missä aikataulussa ja millaisin resurssein. Maaliskuussa tiedekunnat ilmoittivat olevansa valmiita nostamaan aloituspaikkojen määrää yhteensä 752:een, jos resursseja nostetaan vastaavasti.

OKM neuvottelee asiasta yliopistojen kanssa toukokuussa. Sisäänottomäärät muuttuisivat arviolta 3-4 vuoden päästä.

Uudet ylioppilaat, tervetuloa

Lääketieteellisten tiedekuntien dekaanit ovat melko tyytyväisiä nykyiseen opiskelijoiden valintajärjestelmään, käy ilmi Lääkärilehden tekemästä kyselystä.

Dekaanit odottavat kevään pääsykokeiden aineistouudistukselta uusien ylioppilaiden sisäänpääsyn helpottumista. Moni haluaisi tukea sitä myös kiintiöin, koska yhdenvertaisuuslainsäädäntö estää lisäpisteiden antamisen. Erään arvion mukaan aineistouudistus saattaa lisäksi vähentää kalliiden preppauskurssien merkitystä.

Ruotsissa hakijoilta testataan myös psykologista puolta haastatteluilla ja soveltuvuuskokeilla. Tämä ei saa lainkaan kannatusta suomalaisilta dekaaneilta.

- Pääsykoetta täytyy keventää prosessina, ei muuttaa raskaammaksi. Haastattelu voisi myös johtaa hallitsemattomaan valituskierteeseen, Jukka Pelkonen Itä-Suomen yliopistosta huomauttaa.

Kolme viidestä dekaanista haluaisi järjestelmään valtakunnallisen yhteishaun. Risto Renkonen Helsingin yliopistosta kuuluu kannattajiin.

- Valtakunnallinen yhteishaku olisi saatava. Hyvin monilla muilla aloilla tämä on jo nykypäivää. Näin saataisiin paras opiskelijajoukko lukemaan lääkäreiksi, hän toteaa.

Dekaani Kari Majamaa Oulun yliopistosta ei ole samoilla linjoilla.

- Valmistuneiden sijoittumistutkimusten perusteella Pohjois-Suomeen sijoittuu lähes yksinomaan Oulun yliopistosta valmistuneita lääkäreitä. Yhteisvalinta voi johtaa tilanteeseen, jossa Oulu ei pysty vastaamaan alueen koulutustarpeeseen.