Tiedelehti Lancet sijoitti Suomen vuodenvaihteen numerossaan Baltian maiden tasolle artikkelissa, jossa selvitettiin odotettavissa olevien terveiden elinvuosien määrää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijat tyrmäävät tutkimustuloksen.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten 50-vuotiaiden kansalaisten odotettavissa olevien terveiden elinvuosien määrä poikkeaa toisistaan 25:ssä EU-maassa. Tutkimuksen mukaan suomalaisilla 50-vuotiailla miehillä on jäljellä alle 13 ja naisilla alle 14 tervettä elinvuotta.

Esimerkiksi Ruotsissa ja Britanniassa sekä viisikymppisillä naisilla että miehillä terveitä elinvuosia on jäljellä yli 20. Suomalaisten odotettavissa oleva elinikä ja terveiden elinvuosien määrä hipoo lähempänä Baltian maita kuin Pohjoismaita.

Tulokselle ei tukea muista tutkimuksista

- Tulos on absurdi, sanoo THL:n Toimintakyky väestötutkimuksissa -ryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri

Seppo Koskinen

.

- Sellainen tulos, että suomalaisilla 50-vuotiailla olisi 10 ja englantilaisilla 20 tervettä elinvuotta jäljellä, ei pidä paikkaansa näiden maiden kansalaisten toimintakykyä selvittäneiden muiden tutkimusten valossa, Koskinen sanoo.

Hän myöntää, etteivät suomalaiset ole vastaavissa tutkimuksissa yltäneet kärkipäähän.

- Näin suuret erot ovat kuitenkin harhaa. Nämä tulokset ovat korkeintaan suuntaa antavia.

THL: Aineisto vertailukelvotonta

Tutkimusaineistossa käytetyt kansalaisten toimintarajoitustiedot ovat peräisin EU-SILC-tutkimuksesta (EU Survey On Income and Living Conditions). Tutkimukseen vastanneet ovat ilmoittaneet kolmiportaisella asteikolla, onko heidän toimintakykynsä rajoittunut.

Seppo Koskisen mukaan vastaajan kulttuuri näkyy erityisen herkästi toimintakykyä koskevien kysymysten vastauksissa. Kansainvälisen tutkimuksen uskottavuus näyttääkin kaatuvan vertailukelvottomaan aineistoon.

Koskinen harmittelee sitä, että tutkimusaineisto jää Lancetin artikkelissa hämärän varjoon. Muun muassa tuloslukujen luottamusvälit loistavat poissaolollaan. Artikkelista ei myöskään käy ilmi, miten suureen otantaan siinä esitellyt tulokset perustuvat.

- Lancet on arvostettu korkean impaktifaktorinsa ansiosta. Se on myös viikoittain ilmestyvä uutislehti, jossa jutun kiinnostavuus ja tieteellinen uskottavuus eivät aina kulje käsi kädessä, Koskinen sanoo.

THL:n erikoistutkija

Päivikki Koponen

sanoo, ettei EU-SILC-tutkimuksen tähtäin ensinkään ole terveystiedon keräämisessä, vaan painopiste on tulojen ja elinolojen kuvaamisessa. Myös hän pitää tutkimusaineistoa vertailukelvottomana.

- Voi olla että tutkimuksen toteutus vaihtelee maiden välillä, se on tavoittanut toisistaan poikkeavat väestönosat tai että suomalaiset suhtautuvat toimintakykyynsä muiden maiden kansalaisia kriittisemmin, Koponen sanoo.

Jagger C ym. Inequalities in healthy life years in the 25 countries of the European Union in 2005: a cross-national meta-regression analysis. Lancet 2008;372:2124-31.