Lapin pitkiin viiveisiin haetaan nyt lääkettä ensivastetoiminnasta. Ensiauttajiksi on koulutettu rajavartijoita, pelastajia, vapaapalokuntalaisia, poliiseja, SPR:n vapaaehtoisia, järvipelastusyhdistys ja jopa yhden kylätoimikunnan väkeä ensiauttajiksi.

Kun Enontekiön Kilpisjärvellä sattuu onnettomuus tai joku sairastuu äkillisesti, lähtee lähin ambulanssi liikkeelle 180 kilometrin päästä Hetasta. Huonolla kelillä matka kestää kahdesta kolmeen tuntiin. 20–30 minuutissa paikalle ennättää lääkärihelikopteri Pohjois-Norjan Tromssasta, mutta vain hyvällä lentosäällä.

Lapin pitkiin viiveisiin haetaan nyt lääkettä ensivastetoiminnasta, jota on viimeisen reilun vuoden aikana kehitetty Lapin ensivastehankkeen nimissä. Hankkeen myötä on koulutettu koko läänin alueelta rajavartijoita, pelastajia, vapaapalokuntalaisia, poliiseja, SPR:n vapaaehtoisia, järvipelastusyhdistys ja jopa yhden kylätoimikunnan väkeä ensiauttajiksi.

Kilpisjärvellä ambulanssia nopeammin hätiin ehditään usein Siilastuvan rajavartioasemalta, paikallisesta vapaapalokunnasta tai tullista, joissa kaikissa työskentelee nyt ensivaste- tai ainakin defibrillointikoulutuksen saaneita ihmisiä.

Ensivasteyksikkö muodostuu koulutetusta henkilöstöstä ajoneuvoineen, sekä tarvittavasta välineistöstä.

Ensiauttajat osaavat mitata verenpaineen ja happisaturaation, antaa happea ja käyttää defibrillaattoria. Lisäksi ensiauttajien käytössä on kunnasta riippuen enintään neljä erilaista lääkettä: aspirin, nitrosuihke, epipen ja glucagen.

Ulkoilmaihmisten Lapissa ensivastekoulutuksessa korostuu hypotermian ehkäisy. Pelkkä viltti ei riitä suojaamaan, jos alla on kylmä maa; ensiauttajien on ymmärrettävä käyttää aktiivilämmittimiä ja hypotermia-suojapussia. Sairaankuljetus ei normaalitilanteissa kuulu ensivasteyksikön tehtäviin.

– Ensivasteyksikön ensisijainen tehtävä on antaa hengen pelastava ensiapu, kun ambulanssi on tulossa pitkän matkan takaa tai taajamissakin, jos ambulanssi on muualla menossa. Ensivastetoiminta pelastaa ihmishenkiä ja lisää arjen turvallisuuden tunnetta, projektipäällikkö Vesa Kauppinen sanoo.

– Apua tarvitsevat ihmiset ovat Lapissa hajallaan pitkien etäisyyksien päässä, he ovat sekä paikallisia ihmisiä että matkailijoita.

Rajavartiosto auttaa myös kairassa

Perinteisesti pelastuslaitos on hoitanut ensivastetehtäviä myös Lapissa, mutta ensivastehankkeen avulla haluttiin etsiä myös muita mahdollisia toimijoita.

– Olemme kartoittaneet missä kaikkialla ja ketkä kaikki voisivat toimia ensivastetehtävissä, Vesa Kauppinen kertoo.

Yksi hankkeen yhteistyökumppaneista on Lapin rajavartiosto. Rajavartioston miehiä on koulutettu ensivastetoimintaan kahdessa eri suunnassa, Käsivarren Lapissa ja Ivalossa.

– Meidän päätehtävämme on rajaturvallisuuden ylläpitäminen. Jos ensivastekoulutuksen saanut partio on liikkeellä, sitä voidaan käyttää myös ensivastetehtävissä, sanoo Lapin rajavartioston apulaiskomentaja, everstiluutnantti Hannu Kärhä .

Rajavartijat liikkuvat alueilla, joilla ei ole muuta viranomaistoimintaa ja heidän tehtäviinsä on vanhastaan kuulunut apua tarvitsevien pelastaminen erämaasta. Tällaisia tehtäviä on useita kymmeniä vuosittain. Nyt saatu ensivastekoulutus antaa eväitä toimia myös näissä tilanteissa aiempaa paremmin. Sairaankuljetusta rajavartijat eivät hoida lukuun ottamatta maastokuljetuksia tien varteen.

Lapin rajavartiosto tekee tiivistä yhteistyötä hätäkeskuksen kanssa.

– Hätäkeskus voi tarvittaessa kysyä meidän Rovaniemellä sijaitsevasta tilannekeskuksestamme, onko meillä ulkona partio, jolla on ensivastekoulutus, Kärhä kertoo.

Ensiauttajan koulutukseen kuuluu EA2-kurssi tai palokuntien ensiapukoulutus, 25 tunnin EVY-koulutus sekä neljän tunnin koulutus defibrillaattorin käyttöön.

Ensivastetoiminta vaatii vielä kunkin kunnan siunauksen. Ensiauttajien täydennyskoulutus jatkuu kolmesta viiteen kertaan vuodessa kuntien kustantamana. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Lapin kuntien rahoittama ensivastehanke päättyy vuoden vaihteessa.

Anne Seppänen