Pikkulapsen tuberkuloosin tunnistaminen on vaikeaa, sillä oireet ovat moninaisia ja muistuttavat tavallisia tartuntatauteja.

Lääkäri kohtaa Suomessa tuberkuloosia harvoin. Tautitapauksia todetaan 300–400 vuodessa. Alle viisivuotiailla tavataan vuosittain vain yksittäisiä tapauksia.

Tammikuussa pirkanmaalainen pikkulapsi kuoli tuberkuloosin aiheuttamaan aivokalvontulehdukseen. Diagnoosi tehtiin nopeasti, mutta hoito ei ehtinyt tehota. Lapsi oli saanut tartunnan tuberkuloosia sairastavalta aikuiselta.

– Ongelma on se, että lasten kohdalla diagnoosilla ja hoidolla on kova kiire, etenkin jos he ovat alle yksivuotiaita. Lisäksi heillä on vakavia hankalahoitoisia tautimuotoja, sanoo valtakunnallisen tuberkuloosin hoidon asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, erikoislääkäri Tuula Vasankari TYKS:n keuhkosairauksien klinikasta.

Aivokalvontulehdus äärimmäisen harvinainen

Vasankarin mukaan tuberkuloositapauksista kaksi kolmasosaa on keuhkotuberkuloosia. Tuberkuloosibakteerin aiheuttama aivokalvontulehdus on äärimmäisen harvinainen.

– Keuhkotuberkuloosi aiheuttaa epämääräisiä infektio-oireita, kuten yskää, kuumeilua, limannousua ja laihtumista. Oireet muistuttavat esimerkiksi flunssaa, influenssaa tai keuhkokuumetta.

Vasankari kehottaa lääkärikollegoita pitämään tuberkuloosiriskin mielessä etenkin silloin, jos potilas on muuttanut jostakin korkean ilmaantuvuuden maasta Afrikasta, Aasiasta tai Etelä-Amerikasta. Kohonnut riski on myös entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneilla ja heidän jälkeläisillään.

– Myös monisairaat vanhukset kuuluvat riskiryhmään. Riskiryhmän potilailta kannattaakin tiedustella, onko joku heidän lähipiirissään sairastanut tuberkuloosia.

Riskiryhmään kuuluville lapsille rokote

Vasankarin mukaan vaikeinta taudin tunnistamisessa on osata epäillä sitä.

– Toisin kuin lapsipotilailla, aikuisten tuberkuloosidiagnoosilla ei onneksi ole yhtä kiire. Sitä on syytä epäillä esimerkiksi, jos potilaalla on poikkeavan huonosti parantuva infektio, kuten keuhkokuume.

Jos aikuisella todetaan tartuttava tuberkuloosi, täytyy varmistaa, onko heidän lähipiirissään pieniä lapsia. Altistuneet lapset tulee tutkia kiireellisesti.

– Kattavat rokotukset lopetettiin Suomessa taudin harvinaisuuden ja BCG-rokotteen vakavien sivuvaikutuksien vuoksi vuonna 2006. Sen jälkeen syntyneillä rokottamattomilla lapsilla tauti voi olla kova.

Vasankari muistuttaa, että riskiryhmiin kuuluvien lasten seulominen ja rokottaminen neuvoloissa on tärkeää. Kattavien rokotusten aloittamista uudelleen hän ei pidä ajankohtaisena.

– Esimerkiksi Ruotsi lopetti kattavat rokotukset jo 1970-luvulla.

BCG-rokote suojaa parhaiten varhaislapsuuden vakavilta tautimuodoilta. Siitä, kuinka hyvän suojan se vielä aikuisiällä antaa, ei ole varmuutta.

Potilaita voi Vasankarin mukaan rauhoittaa sillä, että tuberkuloosi on paitsi harvinainen, se on myös huonosti tarttuva.

Sirpa Kulonen
Kuva: Ivonne Wierink / Pixmac

Lue myös: Tuberkuloosin kuva muuttuu Suomessakin, SLL 38/2009