Alle 12-vuotiaat lapset käyttävät Suomessa lääkkeitä varsin yleisesti. Itsehoitolääkkeiden käyttö on lisääntynyt selvästi 15 vuoden aikana.

Alle 12-vuotiaat lapset käyttävät Suomessa lääkkeitä varsin yleisesti. Yleisimmin käytettyjä reseptilääkkeitä ovat astmalääkkeet, kortisonivoiteet ja antibiootit. Itsehoitolääkkeistä yleisimmin käytetään kipu-, vilustumis- ja yskänlääkkeitä.

Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen tekemän väestötutkimuksen mukaan 17 prosenttia lapsista käytti vähintään yhtä reseptilääkettä kyselyajankohtana keväällä 2007. Itsehoitolääkkeitä oli kahden edeltäneen päivän aikana käyttänyt 17 prosenttia vastanneista.

Tutkimusta voi verrata 1990-luvun puolivälissä tehtyyn tutkimukseen. Lasten reseptilääkkeiden käyttö on pysynyt samana, mutta itsehoitolääkkeiden käyttö on kasvanut 7 prosenttiyksikköä.

Professori Katri Hämeen-Anttila arvioi, että yksi syy saattaa olla lasten kivun parempi lääkintä itsehoitotuotteilla.

- Lasten kipu on aiemmin ollut alihoidettua, Hämeen-Anttila muistuttaa.

Tutkimuksen lapsista 18 prosentilla oli vähintään yksi lääkärin toteama sairaus tutkimushetkellä. Yleisimmät olivat allergia (4 %), astma (4 %), ihottuma (3 %) ja korvatulehdus (2 %). Yleisimpiä lasten kokemia oireita olivat flunssan oireet (33 %), ihottuma (24 %), ilmavaivat (11 %) ja kasvukivut (9 %).

Lapsi mukaan lääkekeskusteluun

Toinen merkittävä havainto tutkimuksesta on se, että vanhempien omalla lääkkeiden käytöllä on yhteyttä lasten lääkkeiden käyttöön. Jos vanhempi käytti itse lääkkeitä, hän lääkitsi myös useammin lastaan.

- Vanhempien oma lääkekulttuuri, etenkin äidin, siirtyy varsin hyvin lapselle, Hämeen-Anttila sanoo.

Hänen mukaansa olisi hyvä, että lääkärit ottaisivat vastaanotolla lapsen mukaan lääkekeskusteluun ja vanhemmat menisivät apteekkiin lapsen kanssa.

- Näin lapset saisivat lääkekasvatusta ja oppisivat jo varhain ymmärtämään lääkkeiden merkitystä sekä oikeaa ja turvallista käyttöä.

Hämeen-Anttilan mukaan lääkärin olisi hyvä myös muistaa kysyä lapsen käyttämistä itsehoitolääkkeistä reseptiä kirjoittaessaan.

Suomalaistutkimuksia ei voi suoraan verrata muiden maiden vastaaviin tutkimuksiin, sillä niissä asiaa on selvitetty hyvin eripituisten ajanjaksojen kautta.

Kyselyyn vastasi 4 032 vanhempaa. Tulokset julkaistiin Pharmacoepidemiology and DrugSafety -lehden verkkojulkaisussa.

Jaana Ahlblad
kuva Pixmac