LL Petri Korkeilan väitöstutkimuksen mukaan ahtaumia, hyytymiä tai keuhkoveritulppia todettiin kaikkiaan 31 prosentilla tutkimuksessa mukana olleista potilaista.

Valtaosa todetuista muutoksista oli oireettomia ja kliinisesti hyvänlaatuisia. Toisaalta noin kolmella prosentilla potilaista havaittiin oireinen keuhkoveritulppa, jollainen pahimmillaan voi olla potilaalle vaarallinen. Laskimon täydellinen tukkeutuminen puolestaan voi oireettomanakin haitata tahdistinjärjestelmän mahdollista myöhempää vaihtoa tai päivittämistä. Ahtaumia, hyytymiä tai keuhkoveritulppia todettiin kaikkiaan 31 prosentilla tutkimuksessa mukana olleista potilaista.

Väitöstutkimus toteutettiin yhteistyöprojektina Turun yliopistollisessa keskussairaalassa ja Satakunnan keskussairaalassa. Siihen otettiin seurattavaksi kaikkiaan 150 potilasta, jotka tulivat ensimmäiseen pysyvän tahdistimen asennukseen. Potilaita seurattiin 6 kuukauden ajan asennustoimenpiteen jälkeen ja kolmasosaa lisäksi noin kaksi vuotta. Keskeisimpänä tutkimusmenetelmä käytettiin laskimoiden varjoainekuvausta, joka tehtiin potilaille ennen tahdistimen asennusta, 6 kk asennuksesta ja 50 potilaalle runsaan 2 vuoden kuluttua. Varjoainekuvista mitattiin laskimoiden läpimitat sekä todettiin mahdolliset ahtaumat ja hyytymät.

Muita tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä olivat sydämen ultraäänitutkimus, ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus, keuhkoveritulpan kuvantaminen gammakuvauksella sekä veren hyytymisaktiivisuutta ja verisuonen sisäkalvovauriota kuvaavat laboratoriotutkimukset. Tiedot potilaiden aikaisemmasta sairaushistoriasta, lääkityksistä ja tahdistimen asennustoimenpiteen yksityiskohdista sekä asennetuista laitteista ja johdoista tallennettiin ja analysoitiin.

Varjoainekuvaus paljasti laskimon anatomisen poikkeavuuden, kuten ahtauman, 7 prosentilla potilaista jo ennen tahdistimen asennusta. Kuuden kuukauden kuluttua tahdistinasennuksesta todettiin 14 prosentilla potilaista uusi ahtauma. Kaikki nämä laskimoahtaumat olivat oireettomia, vaikka neljännes niistä oli täydellisiä tukoksia. Eteisvärinärytmillä ja sydämen vajaatoimintatahdistimen asennuksella näytti olevan yhteyttä laskimoahtaumien syntyyn. Klassisten laskimotukoksen riskitekijöiden kasautuminen saattaa olla hyytymien ja ahtaumien yhdistetylle päätetapahtumalle altistava tekijä. Sen sijaan asennustoimenpiteeseen liittyvät muuttujat eivät tulleet esiin merkittävinä altistajina yhteispäätetapahtumalle.

LL Petri Korkeilan väitöstutkimus Venous Thromboembolism and Obstruction after Pacemaker Implantation - A Prospective Study of 150 Consecutive Cardiac Pacing Device Implantations tarkastetaan 16.4.2010 Turun yliopistossa.

Kuva Pixmac