Muutokset näkyvät jo nuoruusiässä.

Ympäristön tupakansavulle altistuminen lapsuudessa on yhteydessä paksuuntuneeseen kaulavaltimon ja vatsa-aortan seinämään sekä huonontuneeseen olkavaltimon sisäkalvon toimintaan jo nuoruusiässä, todetaan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

LL Katariina Kallio totesi tutkimuksessaan, että vaikka valtimotaudin vakavimmat seuraukset, sepelvaltimotauti ja aivoverenkiertohäiriöt, ilmenevät vasta keski-iästä alkaen, tautiprosessi alkaa jo lapsuusiässä ja varhaisia valtimomuutoksia voidaan havaita jo nuorilla.

Kallion väitöskirjatyö on osa viime vuosikymmenen alussa käynnistynyttä laajaa STRIP-interventiotutkimusta. STRIP:n (Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden interventioprojekti lapsille) tavoitteena on ravitsemus- ja elämäntapaohjauksen keinoin vähentää lasten altistumista tunnetuille sepelvaltimotaudin vaaratekijöille.

Väitöskirjatyön aineisto koostui 8–13-vuotiaista STRIP-tutkimukseen osallistuvista lapsista. Tupakansavulle altistumista selvitettiin mittaamalla toistuvasti nikotiinin aineenvaihduntatuotteen, kotiniinin, pitoisuutta seerumista. Valtimokovettumataudin varhaismuutoksia tutkittiin verisuonten ultraäänitutkimuksen avulla.

Koti tärkein altistumispaikka

Lapsilla, jotka olivat altistuneet eniten tupakansavulle 8–11-vuotiaana, olkavaltimon sisäkalvon toiminta oli merkittävästi heikentynyt jo 11-vuoden iässä. Tupakansavulle altistuminen oli yhteydessä myös huonontuneeseen vatsa-aortan joustavuuteen.

Tutkimuksessa todettiin myös, että 8–13 ikävuoden välillä eniten tupakansavulle altistuneilla lapsilla oli merkittävästi paksuuntunut kaulavaltimon ja vatsa-aortan seinämä 13-vuotiaana. Nämä tulokset viittaavat siihen, että altistuminen ympäristön tupakansavulle on yhteydessä valtimomuutoksiin jo nuoruudessa.

Tutkimuksen mukaan toistuva tupakansavulle altistuminen oli yhteydessä suurentuneeseen seerumin apolipoproteiini B- ja triglyseridipitoisuuteen 13-vuotiailla nuorilla. Yhteys viittaa siihen, että tupakansavulle altistumisella saattaa olla haitallisia vaikutuksia elimistön rasva-aineenvaihduntaan.

Mittaamalla kotiniinin pitoisuutta seerumista voidaan luotettavasti selvittää tupakansavulle altistumisen määrää. Kotiniinipitoisuus kertoo 2–3 vuorokauden aikaisesta altistumisesta ympäristön nikotiinille. Tutkimuksen perusteella seerumin kotiniinipitoisuudet olivat suurimmat lapsilla, joiden molemmat vanhemmat tai isä tupakoi, mikä viittasi siihen, että tärkein lasten altistumispaikka on kotona.

Tulosten perusteella tupakansavulle altistumisella lapsuudessa näyttää olevan kauaskantoisia vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistöön.

LL Katariina Kallion lastentautiopin väitöskirja tarkastetaan 21.8.2009 Turun yliopistossa.