Ajan­kohtai­sta

Lastensuojelumme ruma menneisyys tutkitaan

Sijaishuollossa ei aina päästy tarjoamaan lapselle kaltoinkohtelusta vapaata lapsuutta. Nyt historian epäkohtia tutkitaan – ja myös lääkäreille avataan mahdollisuus kertoa havainnoistaan ja kokemuksistaan.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/emo028.jpg

Lastensuojelun menneisyyden selvitys on tarkoitus aloittaa ensi vuoden alkupuolella. Taustalla on havaintoja siitä, että sijaishuolto ei ole aina kyennyt tarjoamaan sijoitetuille lapsille kaltoinkohtelusta vapaata lapsuutta.

– Selvityksen tavoitteena on kartoittaa suomalaisen lastensuojelun sijaishuollossa koettuja epäkohtia, kaltoinkohtelua ja väkivaltaa. Paitsi lastensuojelun asiakkailta, haluamme kuulla kokemuksia ja näkemyksiä myös epäkohtien ilmitulon ja niihin puuttumisen mekanismeista, kuvailee neuvotteleva virkamies Kirsi Talonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Siten myös lääkärit muun muassa neuvoloista, kouluterveydenhuollosta ja psykiatrisista sairaaloista voivat tulla mukaan selvitystyöhön.

– Luonnollisesti kyseessä on mahdollisesti myös tietosuojan alaisia tapahtumia, joten selvitystyöhön on laadittu ohjeita, miten tällaisissa tapauksissa toimitaan, toteaa Kirsi Talonen.

Selvityksen kohteena jakso vuodesta 1937 vuoteen 1983

Selvitys on käynnistetty edellisen peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin aloitteesta.

Tarkoituksena on vaikuttaa nykyisen lastensuojelun sijaishuollon toimintaan, jotta kaltoinkohtelua ei esiintyisi ja siihen puuttuminen olisi välitöntä ja aukotonta. Muiden maiden kokemuksista voi päätellä, että selvitysten tekemisellä on ollut myös suuri yhteiskuntamoraalinen merkitys.

Selvitys kattaa ajallisesti jakson vuodesta 1937 vuoteen 1983 eli ensimmäisen lastensuojelulain aikaisen sijaishuollon laitoksissa ja perheissä. Maantieteellisesti selvitys rajautuu Manner-Suomeen, koska vastaava selvitys on keväällä 2013 Ahvenanmaalla jo käynnissä.

Keskeinen aineisto koostuu epäkohtia, kaltoinkohtelua ja väkivaltaa kokeneiden, seuranneiden ja tehneiden haastatteluista.

– Ensin etsimme selvityksen tekemiseen sopivan asiantuntijatahon, sitten keräämme kokemuksia. Jo hanketta selvitellessä meille on tullut paljon yhteydenottoja ja kertomuksia. Niille tullaan avaamaan myöhemmin omat osoitteensa, kertoo Kirsi Talonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Haastatteluihin osallistuminen on vapaaehtoista. Talosen mukaan tarkoitus ei ole etsiä juridisia rikoksia, vaan kyse yhteiskunnallisen omantunnon herättämisestä.

Selvitys käynnistetään sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä.

Lisää tietoa hankkeesta ja toistaiseksi voimassa olevat yhteystiedot: linkki.

Ulla Järvi

Kuva: Kuvapörssi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030