Tutkimus avaa rakenteellisia selityksiä sille, miksi hoitomenetelmien tuloksissa on eroa.

Akillesjännerepeämän leikkaushoidolla pohjelihaksen isokineettiset voimat palautuvat nopeammin ja täydellisemmin kuin konservatiivisella hoidolla, käy ilmi LL Juuso Heikkisen väitöstutkimuksesta.

Konservatiivinen hoito johtaa suurempaan soleuslihaksen atrofiaan ja akillesjänteen pidentymään, mikä selittää osittain leikkaushoidon paremmat voimatulokset.

Tutkimuksessa todetaan, että akillesjännerepeämän konservatiivisella hoidolla ja leikkaushoidolla saavutetaan hyvät kliiniset tulokset. Viimeisimmät tutkimukset viittaavat, että leikkaushoidolla saavutetaan paremmat voimat kuin konservatiivisella hoidolla, mutta rakenteelliset selitykset paremmille pohjelihaksen voimille ovat epäselviä.

Tutkimuksessa leikkaushoidolla saavutettiin 10–18 % paremmat pohjelihaksen voimat verrattuna konservatiiviseen hoitoon. Leikkaushoidon jälkeen soleuslihasten tilavuuksien puoliero terveen jalan hyväksi oli 18 % ja konservatiivisen hoidon jälkeen 25 %.

18 kuukauden kuluttua konservatiivisesti hoidettujen akillesjänne oli 19 millimetriä pidempi verrattuna leikkauksella hoidettuihin. Potilaat, joilla vamma jalan soleuslihaksen rasva-degeneraatio oli korkea, kärsivät suuremmasta soleuslihaksen atrofiasta ja pohjelihaksen voimapuolierosta.

Väitöstutkimus Recovery of calf muscle isokinetic strength after acute Achilles tendon rupture tarkastetaan Oulun yliopistossa 8.9.

Kuva: Fotolia