Koettu työstressi lisäsi masennusta 30–80 prosenttia.

Kelan korvaamista sairauspäivistä noin joka neljäs johtuu mielenterveyden häiriöstä kuten masennuksesta.

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan koettu työstressi lisäsi masennusta 30–80 prosenttia. Vähintään 55-tuntista työviikkoa tehneillä oli puolestaan 11 prosenttia suurempi masennusriski verrattuna tavanomaista 35–40-tuntista työviikkoa tehneisiin.

Tiedot käyvät ilmi laajoista meta-analyyseista, joiden laatimiseen Työterveyslaitoksen asiantuntijat osallistuivat. Analyysit kokosivat ensimmäistä kertaa yhteen kansainvälisen tutkimustiedon tärkeistä työhön liittyvistä mielenterveyshäiriöiden riskitekijöistä. Mukana oli jo julkaistuja kansainvälisiä tutkimuksia ja laajoja julkaisemattomia aineistoja.

– Työntekijän kokema työn vaatimusten ja vaikutusmahdollisuuksien välinen epäsuhta nousee analyyseissa esiin vahvana mielenterveyden häiriöiden syynä, kertoo tutkimusprofessori Marianna Virtanen Työterveyslaitoksesta.

Hän jatkaa, että tämä asettaa haasteita varsinkin esimiestyölle. Työtehtävä, joka toiselle on sopivan vaativa, voi toiselle ollakin ylivoimainen hänen voimavaroihinsa nähden.

Myös ylipitkät, yli 55 tunnin työviikot lisäävät masennusriskiä.

– Mielenkiintoista on, että pitkät työpäivät aiheuttivat masennusta varsinkin Aasiassa ja Euroopassa. Sen sijaan Pohjois-Amerikassa ja Australiassa yhteyttä ei löytynyt, sanoo Virtanen.

Työhön palaaminen onnistuu varsinkin nuorilta

Meta-analyyseissa selvitettiin myös pitkään masentuneina olleiden työhön paluun onnistumista – mitkä asiat edistävät työhön paluuta ja mitkä hidastavat.

Ikääntyvät työntekijät ja vakavasta masennuksesta kärsivät palasivat muita epätodennäköisemmin töihin. Myös useista eri psyykkisistä ja fyysisistä sairauksista kärsiville työhön paluu oli hankalaa.

Suomalaisessa kuntatutkimuksessa yli 50-vuotiaista joka viides ei palannut vuoden kuluessa töihin oltuaan sairauslomalla masennuksen vuoksi.

Sen sijaan nuoremmista työntekijöistä yli 90 prosenttia palasi töihin, kun he olivat olleet masennuksen tai ahdistuksen takia sairauslomalla. Myös persoonallisuustyypiltään tunnolliset palasivat keskimääräistä todennäköisemmin töihin.

– Näiden meta-analyysien perusteella tiedämme nyt, mitkä yksilölliset tekijät kuten ikä ja sairaudet vaikuttavat työhön paluuseen. Sen sijaan työolosuhteet vaativat vielä lisää selvittämistä, toteaa Virtanen.

– Työssä on paljon asioita, joihin vaikuttamalla voidaan masennusriskiä todennäköisesti pienentää ja työhön paluuta helpottaa, kuten työtehtävien muokkaus ja työajan lyhentäminen, hän huomauttaa.

Kuva: Panthermedia