1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Liikeoireiden mittaus voi tarkentaa lääkitystä
Ajan­kohtai­sta 46/2020 vsk 75 s. 2436 - 2437

Liikeoireiden mittaus voi tarkentaa lääkitystä

Pintaelektrodit tuovat tarkkuutta Parkinsonin taudin kotimonitorointiin.

Liikeoireiden mittaus voi tarkentaa lääkitystä Kuva 1 / 1 Kuva: Adamant Health /Riina Kangas

Parkinsonin tautia sairastavan potilaan motorisia tilanvaihteluja, vapinaa ja tahattomia liikkeitä voidaan tarkkailla ja tallentaa kotioloissa uudella menetelmällä ensi vuonna, jos lupaprosessit sujuvat odotusten mukaan.

Kyseessä on pintaelektrodeja ja muistitikun kokoisen mittalaitteen sisältävä laite, jota potilas pitää muutaman päivän kotonaan, yleensä käsivarressa. Laite mittaa lihasten sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä liikeoireita kiihtyvyysanturin ja EMG-antureiden avulla. Käytön jälkeen laitteen data puretaan ja lähetetään menetelmän kaupallistamiseksi perustettuun Adamant Health -yritykseen analysoitavaksi.

Menetelmän ytimessä on algoritmi, jota Adamant Healthin tieteellinen johtaja Saara Rissanen on kehittänyt Itä-Suomen yliopistossa vuodesta 2005. Tutkimuksiin ovat vuosien varrella osallistuneet muun muassa Kuopion ja Helsingin yliopistolliset sairaalat, Harvard Medical School ja Peking University First Hospital.

Menetelmästä on julkaistu yli 20 tutkimusartikkelia.

Mittalaitetta valmistaa kuopiolainen Bittium Biosignals Oy. Mittalaitteella on lääkinnälliseltä laitteelta vaadittu CE-merkintä. Algoritmin sisältävälle analyysiohjelmistolle se on haussa.

Rissanen arvioi, että ensimmäiset asiakkaat ovat lääkekehityksen tai tutkimuksen parista.

– Eniten menetelmästä on näyttöä Parkinsonin taudissa. Menetelmä on sovellettavissa myös muihin liikehäiriösairauksiin. Nyt tutkimme esimerkiksi myoklonusepilepsiaa, Rissanen sanoo.

Tutkimuksissa kotimonitoroinnin pituus on ollut tyypillisesti 1–3 vuorokautta. Pidempikin aika on mahdollinen. Potilas voi käydä jakson aikana suihkussa, jos ottaa laitteen siksi aikaa pois. Pintaelekrodeja ei tarvitse irrottaa.

Alilääkitty vai ylilääkitty?

Osastonylilääkäri Eero Pekkonen HUS:n Neurokeskuksesta sanoo, että kotimonitoroinnin mahdollisuus on hyödyllinen potilailla, jotka eivät osaa erottaa esimerkiksi lepovapinaa ja tahattomia liikkeitä toisistaan. Nämä on tärkeää erottaa toisistaan, koska lepovapina on merkki alilääkityksestä, tahattomat liikkeet puolestaan ylilääkityksestä.

Pekkonen on ollut mukana tutkimassa menetelmää. Alustavat tulokset lepovapinan ja tahattomien liikkeiden erottamisesta vaikuttavat hyvältä. Aiheesta on tutkimusartikkeli arvioitavana. Tässä tutkimuksessa tutkimuspotilaita oli 16. Validointiin tarvitaan lisää tutkimusta.

Lue myös

Markkinoilla on jo kiihtyvyysantureihin perustuvia mittalaitteistoja liikehäiriöiden mittauksiin. Pekkosen mukaan Adamant Healthin menetelmän uutuusarvo on pintaelektrodeista saatava tieto. Ne saattavat pystyä mittamaan niin sanottua sisäistä vapinaa.

– Meillä on joitakin Parkinson-potilaita, jotka kokevat, että heillä on sisäinen vapina, vaikka lääkäri ei näe päällepäin mitään vapinaa, Pekkonen sanoo.

Menetelmä voi antaa mahdollisuuden mitata sitä objektiivisesti.

Kiinnostava käyttökohde on myös syväaivostimulaation säätöjen vasteen seuraaminen, jos menetelmän validointi tähän tarkoitukseen onnistuu. Potilaan tilaa voisi mitata ennen ja jälkeen leikkauksen sekä lisäksi tarkkailla myöhemmin tehtävien säätöjen vaikutusta.

Kotimonitorointi voi auttaa myös päättämään, kannattaako edennyttä Parkinsonin tautia sairastavaa potilasta hoitaa syväaivostimulaation tai muiden kajoavien hoitojen avulla.

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Sote-uudistus muuttaa TAYS Sydänsairaalan toimintaa

Myöskään Länsi-Pohjan sairaala ei voi jatkaa nykyisessä muodossa.

Ajassa
Injektiomuotoisten korvaushoitolääkkeiden kansainväliset hoitosuositukset julkaistaan suomeksi

Uudet korvaushoitolääkkeet voidaan antaa pistoksena kerran viikossa tai kerran kuukaudessa.

Ajassa
Anne Remes Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaaniksi

Neurologian professori Anne Remes valittiin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan uudeksi dekaaniksi.

Ajassa
Hannu Halilalle lääkintöneuvoksen arvonimi

Tasavallan presidentti myönsi lääkintöneuvoksen arvonimen varatoiminnanjohtaja, dosentti, LKT Hannu Halilalle.

Ajassa
Automatisoituva teknologia auttaa diabeteksen hoidossa

Elämä on täysin ­vapautunut hybridipumpun käyttöönoton jälkeen, kertoo Anna-Kaisa Tuomaala.

Kolumni
Toisaalla, toiste

Aikuiseksi kasvaa niin varkain, kirjoittaa Janna Rantala.