1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lindén: Leikkuri heikentää julkisia terveyspalveluja ennen sotea
Ajan­kohtai­sta 43/2018 vsk 73 s. 2487

Lindén: Leikkuri heikentää julkisia terveyspalveluja ennen sotea

– Kunnissa ajatellaan, että mitä enemmän ­perus­terveyden­huoltoon ­satsataan, sitä enemmän kuntia ­rangaistaan ­pienemmillä valtion­­osuuksilla tulevaisuudessa, Lindén kuvaa.

Lindén: Leikkuri heikentää julkisia terveyspalveluja ennen sotea Kuva 1 / 1

Hallinnollinen leikkuri, muuntokerroin, toimii niin, että kunnan lisätessä sote-kustannuksiaan sen tuleva valtionosuus vähenee. Jos kunta vastaavasti pystyy pienentämään sote-kustannuksiaan, sen tuleva valtionosuus kasvaa.

HUS-kuntayhtymän toimitusjohtaja Aki Lindén sanoo, että terveyspalvelujen kehittämisen kannalta muuntokerroin on huono asia.

– Juuri nyt ei tiedetä, tuleeko sote-uudistus ja jos tulee, niin minkä muotoisena. Jos sote-uudistus syntyy, voimakas kilpailutilanne tulee erityisesti perusterveydenhuoltoon, Lindén mainitsee.

Hänen mukaansa tyytymättömyys terveyskeskuksiin johtuu pitkälti siitä, että lääkärien vastaanottotoiminnan kapasiteetti on vain 60 prosenttia siitä, mikä sen kuuluisi olla.

Lindén sanoo, että sote-uudistuksessa on edessä kilpailutilanne, jolloin kunnilta maakunnille siirtyvän perusterveydenhuollon pitää olla mahdollisimman kilpailukykyinen.

– Tämä edellyttää sitä, että kunnat panostaisivat paljon nykyistä enemmän perusterveydenhuoltoon. Yksityiset lääkärikeskukset ovat voimakkaasti ajaneet itsensä asemiin jo pitkän aikaa.

Kunnilta loppunut mielenkiinto kehittää perusterveydenhuoltoa

Lindén huomauttaa, että suuri osa väestöstä ei käytä ollenkaan terveyskeskuspalveluja ja että terveyskeskusten riittämättömän kapasiteetin vuoksi syntyy byrokratiaa.

Hänen mielestään terveyskeskuksissa pitäisi olla tuhat lääkäriä lisää tekemässä vastaanottotyötä. Nyt terveyskeskuslääkäreillä on paljon muitakin lakimääräisiä tehtäviä vastaanottojen lisäksi.

Lue myös

– Perusterveydenhuoltoon luodaan portinvartijamalleja, koska riittämättömillä resursseilla yritetään kohdata jatkuva kysyntä. Kuitenkin kuntien pitäisi laittaa terveyskeskukset sellaiseen kuntoon, että olisi yksi vastaanottoa pitävä terveyskeskuslääkäri 1 200:aa asukasta kohti.

Lindénin mukaan kunnilta on loppunut mielenkiinto satsata perusterveydenhuollon kehittämiseen, koska perusterveydenhuolto siirtyy pois niiltä.

– Kunnissa ajatellaan, että mitä enemmän perusterveydenhuoltoon satsataan, sitä enemmän kuntia rangaistaan pienemmillä valtionosuuksilla tulevaisuudessa. Tämä on minusta erittäin epäoikeudenmukaista siirryttäessä asteittain tulevaan malliin.

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen
ulla.toikkanen@laakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Yksinkertainen tietokonemalli voi ennustaa vamman jälkeisen nivelrikon

Menetelmää voidaan hyödyntää esimerkiksi arvioitaessa päätyykö potilas leikattavaksi.

Tieteessä
Viljat nostivat diabeteksen esiasteen riskiä perinnöllisesti alttiilla lapsilla

Runsas viljojen saanti ei kuitenkaan ollut yhteydessä sairastumiseen.

Ajassa
Apteekin asiakkaat tyytyväisiä sähköiseen reseptiin

Vain joka kymmenennellä oli ongelmia ostaessaan lääkkeitä sähköisellä reseptillä.

Ajassa
Pihlajalinnan yt-neuvotteluiden toimet tarkentuneet

Tehostamisohjelman avulla pyritään saavuttamaan vuodessa noin 17 miljoonan euron säästöt.

Ajassa
Saattohoito jatkuu Turun Karinakodissa

Karinakodin henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella Turun kaupungin työntekijöiksi.