"Maaliskuussa 1962 otettiin Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Rintakirurgian klinikkaan 45-vuotias nainen, joka 3-vuotiaana oli juonut lipeäliuosta. Siitä oli seurannut ruokatorven ahtauma, jota oli hoidettu konservatiivisesti, kunnes se viime vuosina kehittyi niin pahaksi, että potilas ei ajoittain kyennyt nauttimaan edes nestemäistä ravintoa."

Olavi Peräsalo ja Pekka-T. Harjola selostivat 50 vuotta sitten Suomen ensimmäisen tapauksen, jossa paksusuolisiirrännäistä käytettiin onnistuneesti ruokatorven korvikkeena.

Paksusuolisiirrännäinen on edelleen mahdollinen hoitovaihtoehto, mutta väistymässä. Nykyään lähinnä syöpäkirurgiassa tarvittava ruokatorven korvike tehdään yleensä mahalaukusta, sillä leikkaus on yksinkertaisempi.

- Ruokatorvea ei voi korvata keinomateriaalilla. Ahtaumia voidaan kyllä hoitaa laajenevilla muistimetallistenteillä, mutta verisuoniproteesien kaltaisia ratkaisuja ei ruokatorven korvaamiseen ole näköpiirissä, toteaa gastroenterologisen kirurgian professori Jyrki Mäkelä OYS:sta.

- Elimien rakentaminen kantasolujen kautta on vielä pitkän työn takana.

Lipeän juominen on oman aikansa tarina, mutta pahoja ruokatorven syöpymävammoja nähtiin myös 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa.

- Silloin jotkut nuoret ihmiset joivat ymmärtämättömyyttään viemärinpuhdistusainetta itsemurhatarkoituksessa. Lopputulos olikin aivan toinen. Siinä ei kuollut, vaan jäi kitumaan, kertoo Jyrki Mäkelä.

- Pahimmillaan syövyttävä aine poltti ruokatorven kokonaan ja vaurioitti mahalaukkuakin niin, että ne jouduttiin poistamaan. Silloin paksusuolisiirrännäinen kiinnitettiin ruokatorven yläosan ja pohjukaissuolen väliin.

Mäkelä kollegoineen toi järjettömän ilmiön julkisuuteen, koska sen leviäminen haluttiin katkaista. Koko 2000-luvulla vakavia ruokatorven syöpymävammoja onkin ollut vain pari.