Erikoistumiskoulutukseen 
päässee jatkossa hakumenettelyn kautta vapaan hakeutumisen sijaan. NLY:n puheenjohtaja Terhi Savolainen toivoo, ettei hakumenettely perustuisi pelkästään akateemisiin ansioihin.

Erikoistumiskoulutus on uudistumassa. Merkittävin muutos on koulutusmäärien kansallinen koordinointi vastaamaan erikoislääkärien todellista tarvetta.

– Nykyään erikoistumaan on voinut hakea vapaasti eikä maan kokonaistilannetta ole juuri mietitty. Päätökset erikoistuvien määristä ja aloista on tehty usein yksittäisten sairaaloiden tasolla ja niiden tarpeisiin nähden, Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila kuvaa.

Koulutuksen ohjaus siirtyy opetus- ja kulttuuriministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön ensi vuonna. Siirtoa valmistelevassa työryhmässä kansallisen koordinaatioryhmän perustaminen on saanut laajalti kannatusta.

Erikoislääkärikoulutuksesta vastaavat jatkossakin yliopistot, mutta sen tut­kin­tomuotoisuus poistuu. Valvira myöntää edelleen erikoislääkärin oikeudet yliopiston antaman todistuksen perus­teella.

EVO-rahoituksesta apua erikoistujapulaan?

Yhteinen koordinaatioelin säätelisi erikoistuvien määrää erikoisaloittain.

– Jo nykyisin käytössä oleva keino on tarjota informaatio-ohjausta eli tietoa eri alojen työvoiman tarpeesta, Halila sanoo.

STM kaavailee myös EVO-koulutus­rahoituksen suuntaamista aloille, joilla on erikoislääkärien tarvetta.

– Se kannustaisi sairaaloita perustamaan lisää erikoistumisvirkoja aloille, joilla ennakoidaan pulaa.

Tuoreen selvityksen mukaan vaikein pula on odotettavissa kaikilla psykiat­rian aloilla. Väestön ikääntyessä kysyntää riittää myös fysiatrian, geriatrian, syöpätautien ja reumatolo­gian erikoislääkäreille.

Sen sijaan esimerkiksi plastiikkakirurgian ja ortopedian erikoislääkäreistä riittää ennusteiden mukaan tarjontaa.

Halilan mukaan on hankala arvioida, missä määrin mainitut keinot ohjaisivat nuorten lääkärien uravalintoja. Liiton selvitysten mukaan erikoistumisalan ­valintaa on ohjannut työllistymisnäkemyksiä enemmän alan monipuolisuus, kollegojen esimerkki ja aiempi työkokemus.

– Tilanne muuttunee, kun lääketieteellisten tiedekuntien aloituspaikkojen määriä kasvatetaan merkittävästi ensi vuodesta alkaen ja valmistuvien lääkä­rien määrä kasvaa.

Erikoistumispaikat hakijoille

Jatkossa erikoistumaan pääsisi hakumenettelyllä vapaan hakeutumisen sijaan.

– Valinnasta päättää toivottavasti ­useamman ihmisen raati, joka arvioi useiden kriteerien pohjalta hakijoiden meriittejä ja soveltuvuutta. Tarkat ar­viointiperusteet eivät ole vielä tiedossa.

Esimerkiksi aiempi sijaisuus erikoistumispaikassa voi kertoa kirurgiksi ­ha­luavan hyvistä kädentaidoista tai psykiatriksi pyrkivän vuorovaikutustaidoista.

Vaikka kilpailu suosituimmilla aloilla lisääntynee, on muutoksella myös hyviä puolia.

– Nuoren lääkärin kannalta on posi­tiivista se, että pääsy erikoistumisohjelmaan takaa koulutuksen jatkuvuutta ja erikoistumispaikkojen saatavuutta. ­Nykyään vastuu erikoistumiseen kuuluvien työpaikkojen hankkimisesta on ­ollut yksittäisellä lääkärillä.

Hankalampi kysymys on se, miten saadaan lisää erikoistujia aloille, joilta on poistumassa paljon lääkäreitä.

– Pula-alojen tilannetta ei varmasti ratkota pelkästään virkoja lisäämällä vaan kyse on laajemmin työn järjestelyistä ja sisällöstä, Halila arvioi.

Seurantaa lisää

Keskeinen uudistus on erikoistumisen etenemisen seuraaminen ja koulutuksen arviointi. Myös henkilökohtaisten opintosuunnitelmien teko korostuu.

– Jatkossa määritellään yhä selkeämmin koulutuksen tavoitteet ja osaamisalueet. Tietyillä aloilla on jo tähän pyritty ja otettu käyttöön loki­kirjoja ja muita seurantaan käytettäviä menetelmiä.

Muutoksilla tavoitellaan myös lisää joustavuutta, jolloin esimerkiksi uusia erikoistumisaloja voitaisiin ­perustaa tarpeen mukaan nykyistä ketterämmin.

Asetusluonnos tulee piakkoin lausuntokierrokselle. Samalla uudistuu myös erikoishammaslääkärin tut­kinto.

Nuoret lääkärit korostavat 
motivaation merkitystä

Nuorten Lääkärien Yhdistys (NLY) on seurannut tarkkaan erikois­lääkäri­koulutuksen uudistusta. Yhdistys toivoo, ettei tuleva hakumenettely perustuisi pelkästään akatee­misiin ansioihin.

– Toivottavasti haussa otetaan huomioon muutakin kuin väitös­kirjan tekoa tai opiskeluajan tenttiarvosanoja. Kurssit ja ­arvostelukäytännöt vaihtelevat suuresti tiedekunnittain, joten valmistuvia on vaikea vertailla keskenään, NLY:n puheen­johtaja, LK Terhi Savolainen sanoo.

Hän korostaa motivaation merkitystä.

– Hakumenettelyn tulee olla yhdenvertainen, ettei pärstä­kerroin voi vaikuttaa tuloksiin. Erittäin tärkeää on vahva moti­vaatio erikoisalaan, joten toivot­tavasti myös sitä huomioidaan.

Savolainen uskoo tiedon jaka­misen tärkeyteen eri­kois­alojen koordinoin­nissa.

– Monella on kiinnostusta ­useaan erikoisalaan. Jos nuori lääkäri harkitsee kahden kiinnos­tavan alan välillä, voi tieto työllistymismahdollisuuksista ratkaista tilannetta.

NLY toivoo myös koulutuksen laadun yhdenmukaistamista. Nykyään tieto eri­tyi­sen hyvistä koulutuspaikoista kulkee ­tehokkaasti nuorten kollegojen keskuudessa.

– Senioritukeen satsaaminen kannattaa monin tavoin. Hyvään koulutuspaikkaan saadaan ­erikoistujia ja itse hyvää ohjausta saanut ohjaa todennäköisesti erikois­lääkärinä hyvin myös uusia ­erikoistuvia, Savolainen muistuttaa.

Erikoistumista suunniteltava valtakunnallisesti. Lääkärilehti 12/2013.

Maria van der Meer
Kuva: Tommi Anttonen