Perusterveydenhuoltoa kohentaakseen kuntapäättäjät hiovat mieluummin prosesseja kuin käyvät valtion kukkarolla. Kirkkonummen johtava ylilääkäri Helena Varonen ihmettelee, miten yhtälö voi toimia.

Perusterveydenhuolto kaipaa kuntapäättäjien mielestä nykyprosessien kehittämistä, ei lisää rahaa. Tämä käy ilmi Nordic Healthcare Group Oy:n ja Suomen Lääkäriliiton tuoreesta Perusterveydenhuollon suunta 2008 -kyselytutkimuksesta. Kyselyyn vastasivat terveydenhuollon järjestämisestä vastaavat johtajat 151 kunnasta tai kaupungista.

Päättäjät haluavat parantaa olemassa olevien resurssien tuottavuutta. Erityisesti lääkärien ja muun hoitohenkilökunnan työnjaon kehittäminen koetaan tärkeäksi. Toisaalta kehitystyön suurimpana esteenä pidetään sitä, että kuntien perusterveydenhuollossa ei ole riittävästi henkilö- tai aikaresursseja.

Tärkeimmäksi kehityskohteeksi koetaan henkilöstön osaamisen kehittäminen. Ainoastaan 18 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että perusterveydenhuollon ensisijainen tulevaisuuden panostus on lisärahan saaminen.

Paikallinen sopimus pelasti

Kirkkonummen johtava ylilääkäri Helena Varonen ihmettelee, miten terveysjohtajat voivat asettaa nykyprosessien kehittämisen tärkeysjärjestyksessä lisärahoituksen edelle. Varonen korostaa, että ilman lisärahaa perusterveydenhuollon kehittäminen käy vaikeaksi.

- Väestön ikääntyminen on haaste, johon emme nykyisillä varoilla pysty vastaamaan. Preventioon pitää satsata. Jopa meillä Kirkkonummella sitä on ajettu alas, niin hyväosainen kunta kuin olemmekin. Tämä näkyy muun muassa puutteina kouluterveydenhuollossa. Satoa korjaamme sitten vuosien kuluttua, kun koululaiset tulevat aikuisikään.

Varonen myöntää, että projektien kehittäminen kaatuu helposti resurssipulaan. Ilman oikeita ihmisiä prosesseja on hankala hioa. Kirkkonummella on saatu kaikki lääkärivakanssit täytettyä, joten kehitystyö kohdistuu nyt muihin asioihin. Konstit ovat olleet monet.

- Opetusterveyskeskustoiminta on ollut yksi lääkäripulan selättäjä. Sitä kautta olemme saaneet Kirkkonummelle sijaisia ja eurolääkäreinä jatkavia kandeja. Toinen ratkaiseva tekijä on ollut oma paikallinen, kannustava lääkärisopimus. Tärkeää oli myös rauhoittaa omat lääkärit arkiyöpäivystykseltä, Varonen kertoo.

Jaossa raskas työ

Yli 80 prosentissa tutkimukseen osallistuneista kunnista on käynnissä perusterveydenhuollon järjestämiseen vaikuttavia muutoksia, kuten kuntaliitos, kuntayhtymän perustaminen tai purkaminen, tai terveyspiiriin liittyminen.

Myös Kirkkonummella koko terveyskeskusta kehitetään Varosen mukaan tällä hetkellä. Prosessit kuvataan, ja heikot kohdat joutuvat suurennuslasin alle.

- Panostamme asiakaslähtöisyyteen tehostamalla muun muassa ajanvarausprosessia.

Nyt kun meillä on riittävästi lääkäreitä, haluamme helpottaa asukkaiden pääsyä lääkäripalveluiden äärelle.

Varonen kannattaa nykysuuntausta jakaa osa lääkärien työstä muulle hoitohenkilökunnalle. Se on järkevää vähäisten resurssien perusterveydenhuollossa. Esimerkiksi terveyspalveluiden suurkuluttajat ovat potilasryhmä, jonka käynneistä osan voisi Varosen mielestä mainiosti ohjata hoitajille.

- Hyvään lääkärijohtamiseen kuuluu tunnistaa lääkärin työn raskaus, ja pyrkiä helpottamaan taakkaa. Oma kokemukseni on, että lääkärit vaativat itsekin paljon itseltään - on siis ainoastaan kohtuullista vaatia paljon myös hallinnolta, Varonen kiteyttää.

Neuvolaa emme ulkoista

- Yli 50 % vastaajista voisi ulkoistaa päivystys-, laboratorio-, kuvantamis-, hammashuolto-, kotihoito- ja mielenterveyspalvelut.

- Noin puolessa vastaajakunnista on jo ulkoistettu päivystys-, laboratorio ja kuvantamispalvelut.

- Vain 9 % vastaajakunnista ei ole ulkoistettu mitään perusterveydenhuollon palveluita.

- Ainoastaan neuvola on hieman yli 50 % mielestä ehdottomasti kunnan itse tuotettava palvelu.

- Kuntalaisen pisin hyväksyttävä matka peruspalveluihin on virka-aikana 10-50 km.

- Päivystysaikana matka pitenee: 76 % vastaajista pitää 31-100 km kohtuullisena matkana.

- Jos lääkärin tehtäviä on siirretty hoitohenkilökunnalle, 90 % kunnista siirtyneitä tehtäviä ovat pienten vaivojen hoitaminen ja rutiiniseurannat.

- Sairauslomatodistusten kirjoittaminen on siirtynyt hoitohenkilökunnalle 58 % niistä kunnista, joissa tehtävänjakoa on muutettu.

Lähde: Nordic Healthcare Group, Suomen Lääkäriliitto: Perusterveydenhuollon suunta 2008.

Ihalainen tunnistaa kirstunvartijat

Perusterveydenhuollon suunta 2008 -kyselytutkimukseen vastanneista 51 prosenttia oli terveys- ja sosiaali- tai perusturva- ja sosiaalijohtajia; 31 prosenttia kunnan- tai kaupunginjohtajia ja 7 prosenttia muilla nimikkeillä, kuten johtava ylilääkäri, ylilääkäri tai tilaajajohtaja.

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Risto Ihalaisen mielestä se näkyy.

- Vastauksista huomaa, että ne ovat tulleet budjettivastuussa olevien kynästä. On totuttu siihen, että lisää rahaa ei heru, joten sitä vaihtoehtoa ei ole edes nostettu tapetille.

Terveysjohtajien mielestä perusterveydenhuollon prosessien kehittämistä haittaa eniten puute aika- ja henkilöresursseista. Ihalainen ymmärtää tuskan. Hän valuttaa vastuuta valtakunnan päättäjien harteille; PARAS -hankkeeseen, jonka myötä terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen haetaan vähintään 20 >000 asukkaan väestöpohjaa.

- Tämä tarkoittaa sitä, että terveyskeskusten määrä vähenee, ja sen myötä lääkärijohtaminen keskittyy. Kehitys karsii osaajajohtajat perusterveydenhuollosta: he lähtevät kuka työterveyshuoltoon, kuka yksityiselle. On nähty, että lääkäripula vaivaa etenkin paikkakuntia, joilla terveyskeskuksen johtajalääkäri on hakusessa. Tässä mielessä en odota PARAS -hankkeen tulokselta kovin paljoa.

Kyselyyn vastanneista yli 70 prosenttia edustaa alle 10 >000 asukkaan kuntia, jotka terveydenhuollon myllerryksessä ovat kriittisimmässä asemassa. Tässä mielessä tuloksia voidaan pitää edustavina. Ihalainen pitää saatuja vastauksia kuitenkin yllättävän kesyinä.

- Aika paljon on nostettu esiin asioita, jotka ovat muutenkin olleet näkyvästi julkisen keskustelun aiheena. Perusterveydenhuollon prosessien kehittäminen on melko itsestään selvä tarve. Toisaalta ymmärrän, että kuntajohtajat eivät ota räväkästi kantaa, semminkin kun suuri osa vastaajista on muita kuin lääkäreitä.

Kyselytutkimuksesta aiotaan tehdä vuosittainen barometri. Ihalaisen mielestä se tuo pienen, mutta tarpeellisen lisäyksen tilanteen seurantaan.

- Lääkintöhallituksen lakkauttamisen jälkeen perusterveydenhuollon tiedonkeruu on ollut surkealla tolalla. Tämä kyselytutkimus valottaa edes hieman kuntien perusterveydenhuollon tilaa.