Alttius aivoverisuonipullistuman puhkeamiseen ei ole niin vahvasti perinnöllinen kuin on oletettu.

Alttius aivoverisuonipullistuman puhkeamiseen ei ole niin vahvasti perinnöllinen kuin on oletettu.

Suomalaisvetoinen yhteispohjoismainen kaksostutkimus paljasti, että ympäristötekijät selittävät suurimman osan lukinkalvonalaisista verenvuodoista. Tutkimuksessa oli mukana lähes 80 000 kaksosparia useiden vuosikymmenien ajalta. Kaksosparien seuranta-aika oli 6 miljoonaa henkilövuotta.

Viimeisten vuosikymmenien ajan on uskottu, että perimällä on merkittävä vaikutus lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon (SAV) synnyssä. Tämän tutkimuksen perusteella SAV-potilaan lähisukulaisen riski saada SAV on keskimäärin pieni ja sitä voidaan edelleen pienentää puuttumalla elintapoihin ja ympäristötekijöihin.

– Ehkäisevässä hoidossa voidaan keskittyä entistä enemmän verenpainetaudin tehokkaaseen hoitoon ja kannustaa tupakoinnin lopettamiseen. Näin toimitaan muissakin sydän- ja verisuonisairauksissa, arvioi tutkimusryhmän vetäjä, HYKS:n neurokirurgian klinikan neurokirurgi Miikka Korja Helsingin yliopiston tiedotteen mukaan.

Tutkijat kuitenkin korostavat, että on olemassa harvinaisia sukuja, joissa lukinkalvonalaista aivoverenvuotoa esiintyy huomattavasti muuta väestöä enemmän. Näissä tapaukissa sairauden syntyyn vaikuttavat ensisijaisesti perintötekijät. Näiden harvinaisten SAV-riskisukujen löytäminen, oikea informointi ja ennaltaehkäisevä hoito on haaste.

Tutkimus julkaistiin Stroke-lehdessä.

Lukinkalvonalaista aivoverenvuotoa esiintyy Suomessa ja Japanissa lähes kolme kertaa muita kansallisuuksia enemmän. Suomessa tapauksia on vuosittain noin tuhat. Sairastuneista lähes puolet menehtyy. Verenvuoto johtuu aivoverisuonivaltimon seinässä olevan pullistuman, aneurysman, puhkeamisesta. Aivoverisuonipullistumia ja niiden puhkeamisesta aiheutuvia vuotoja on tutkittu paljon ja HYKS:n Töölön sairaala on maailman tunnetuimpia lukinkalvonalaisen verenvuodon neurokirurgisia hoitokeskuksia.

Kuva: Pixmac