Tieteeseen suhtaudutaan Suomessa myönteisesti ja se koetaan hyödylliseksi. Suomen Akatemian tiedebarometrin mukaan tieteen ja tutkimuksen ei kuitenkaan uskota parantavan turvallisuuden tunnetta.

Suomen Akatemian tiedebarometrin mukaan enemmistö kyselyyn vastanneista ilmoitti olevansa vähintään melko kiinnostunut tieteestä ja luottavansa siihen. Luottamus tiedeorganisaatioihin, erityisesti yliopistoihin, on vankkaa.

Noin puolet vastaajista uskoi, että tieteellisen ja teknologisen tutkimuksen tasolla on ratkaiseva merkitys Suomen hyvinvoinnissa. Melkein kaikki vastaajat arvioivat lääketieteen ja teknologian tason sekä suomalaisen tieteen tason yleensäkin olevan hyvä. Eniten odotuksia ladataan lääketieteeseen.

Yli kolmannes suomalaisista uskoo, että tieteen avulla voidaan lisätä elämän turvallisuutta, kun toisaalta hieman alle kolmannes suhtautuu tähän epäillen. Vielä pessimistisemmin suhtaudutaan tieteen kykyyn lisätä henkistä hyvinvointia ja onnellisuutta. Myös tieteen mahdollisuuksiin auttaa isoissa ongelmissa, kuten kriisien ehkäisemisessä tai ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistämisessä, suhtaudutaan kriittisesti.

– Tieteen rahoittajan näkökulmasta olisi hienoa, jos tieteen ja tutkimuksen avulla voidaan lisätä ihmisten turvallisuuden tunnetta ja uskoa tulevaisuuteen, toteaa Suomen Akatemian tutkimuksesta vastaava ylijohtaja Riitta Mustonen.

Tieteen merkityksen lisäksi tieteen rahoitukseen suhtaudutaan myönteisesti. Kansalaiset toivovat, että tutkimustuloksia hyödynnetään aikaisempaa enemmän. Tutkimustiedosta ollaan myös valmiita maksamaan. Mustosen mukaan ajatus siitä, että rahoitusta kohdennetaan vain taloudellisesti parhaiten kannattaville tai hyödynnettäville tieteenaloille torjutaan selvästi.