"Näin minäkin olen aina ajatellut, mutten ole uskaltanut potilaille sanoa!" kommentoivat monet lääkärit uutta allergiaohjelmaa. Oleellinen muutos entiseen verrattuna on erottaa vaikeat allergiat lievistä, jolloin potilaan elämä helpottuu.

Uusinta uutta allergiaohjelmassa on erottaa sairaus ja oireet. Lääkärit kohtaavat paljon nuoria aikuisia, jotka ovat lapsuudessaan saaneet allergiadiagnoosin ja varmuuden vuoksi myös tiukan ruokavalion. Välttämisruokavaliota ei ole missään vaiheessa tarkistettu ja purettu.

Oireetkin ovat hävinneet, mutta "vanhasta muistista" ihminen välttää tiettyjä ruoka-aineita.

Tutkimusten mukaan jopa joka kolmas lapsi välttää yhtä tai useampaa ruoka-ainetta oletetun allergian takia. Aikuisistakin noin joka viides rajoittaa syömisiään allergiaoireiden pelossa.

- Lapsuudessaan välttämisruokavalion saaneita on hoidettu silloisen parhaan olemassa olevan tiedon mukaan, korostaa terveyskeskuslääkäri

Krista Korhonen

Härkätien terveysasemalta Liedosta. Korhonen on ollut mukana uutta allergiaohjelmaa laatineessa ohjelmaryhmässä.

Siedätänkö vai vältänkö?

Uusin tutkimustieto on antanut viitteitä siitä, että tiukka välttämisruokavalio saattaa pahentaa allergikon oireita, kun elimistö ei siedä enää pientäkään määrää allergeenia. Sen sijaan esimerkiksi lievissä ruoka-aineallergioissa siedätyshoidon on havaittu koulivan elimistöä sietämään pieniä määriä allergeenia, jolloin reaktiotkin lievenevät.

- On haasteellista lääkärille kohdata potilas, joka on turhaan välttänyt ruoka-aineita. Miten saada hänet vakuuttumaan, että niin lääkäri tai terveydenhoitaja kuin potilaskin on toiminut ihan oikein.

Tutkimus vain on tuonut uutta tietoa allergioiden hoidosta, Krista Korhonen sanoo. Uuden allergiaohjelman mukaisesti lieväoireiset tai oireettomiksi havaitut potilaat voivat jatkaa elämäänsä ilman jatkuvaa seurantaa, joka on omiaan lisäämään sairauden tuntoa.

Vaikeat ruoka-aineallergiat ovat asia erikseen. Siedätyshoito voi auttaa vaikeastakin ruoka-aineallergiasta kärsivää, mutta siedätyshoito on tehtävä sairaalaoloissa. Suomessa tätä vasta tutkitaan.

Allergisessa nuhassa siedätyshoito toimii hyvin, ja allergiaohjelmassa suositellaankin sen käyttämistä nykyistä useammin ja varhemmin. Pistossiedätyshoidon lisäksi timotei-kielenalustablettia voi käyttää yli viisivuotiaille.

- Indikaatio siedätyshoidolle on allerginen nuha, joka lääkityksestä huolimatta oireilee tai siihen liittyy alahengitystieoireita, sanoo dosentti, allergologi Elina Toskala Työterveyslaitokselta.

- Eläinallergikotkin jakautuvat kahtia allergiaohjelmassa, jossa kotieläimiä ei kielletä kaikilta. Sen sijaan jos ihminen saa allergiaoireita koirasta, en suosittele koiraa kotieläimeksi. Vaikeasta koira-allergiasta ei pääse eroon kotikonstein siedättämällä. Taustalla piilee kuitenkin huoli allergian kehittymisestä astmaksi, jos allergeeneja ei vältetä, muistuttaa korva-, nenä- ja kurkkutautien ja allergologian erikoislääkäri Toskala.

Allergiaohjelmassa kiinnitetään huomiota myös sisäilmaongelmiin, joista koituu lisärasitusta etenkin allergikoille. Erityisesti julkisten rakennusten homeongelmiin pitäisi puuttua aivan toisenlaisella asenteella kuin nykyisin tapahtuu.

- Työssä altistuminen allergeeneille on valitettavan yleistä, ja ongelmana on vielä altistumisen pitkäaikaisuus verrattuna vaikkapa muutaman viikon pituiseen siitepölyaltistukseen, Elina Toskala sanoo.

Allergia on ominaisuus

- Allergiaohjelma merkitsee ennen kaikkea asennemuutosta, niin terveydenhuollon ammattilaisten kuin kansalaistenkin parissa, sanoo lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri

Erkka Valovirta

. Sitä kuvastaa ohjelman tärkein teesi: "tue terveyttä, älä allergiaa". Samaa painottavat myös Elina Toskala ja Krista Korhonen.

Allergia on sairaus vain vakavissa muodoissaan, lievästi oireilevien kanssa puhutaan enemmänkin ominaisuudesta kuin sairaudesta. Valovirta sanoo yleisarviona, että 60-70 prosenttia allergisista ihmisistä kärsii lievistä oireista, 20-30 prosenttia kohtalaisesta oireilusta, ja 5-10 prosentilla on vaikea allerginen sairaus.

Tuon vaikeasti oireilevan vähemmistön sairaus ei aina ole hyvässä hoitotasapainossa, vaikka heidän tautiaan pitäisi hoitaa kaikkein intensiivisimmin. Tulevaisuudessa juuri heidän hoitoonsa riittää resursseja, kun allergiaohjelma alkaa toden teolla purra.

Ehtiikö kiireessä kehittää?

- Allergiaohjelman perusviesti on lohdullinen: erotellaan lievät allergiat vaikeista, jolloin lääkärille jää aikaa paneutua vaikeiden hoitoon. Pidemmän päälle tästä hyötyy myös terveydenhuolto, jonka resurssit kohdentuvat oikein, sanoo erikoislääkäri Erkka Valovirta.

Valovirta kiertää parhaillaan Filha ry:n projektisairaanhoitajan Erja Tommilan kanssa sairaanhoitopiirejä tiedottamassa kansallisesta allergiaohjelmasta. Takana on jo 20 paikkakuntaa, kymmenen on vielä jäljellä.

- Vastaanotto on ollut poikkeuksellisen myönteinen! kehuu Valovirta.

- Terveydenhuollon ammattilaiset näkevät, että tässä on kerrankin ohjelma, joka helpottaa heidän työtään eikä vain lisää sitä, Erja Tommila kertoo.

Silti perusterveydenhuollon ankea arki on tullut kouluttajille tutuksi. Miten kehittää mitään, kun töissä on etupäässä vain viransijaisia tai keikkalaisia?

- Olot ovat parhaillaan erittäin kahtiajakautuneet. Viime viikon kierroksella kuulimme myös, miten jossain terveyskeskuksessa "uusin tulokas on ollut töissä 18 vuotta". Kun väki pysyy, kehittämiseenkin voidaan sitoutua, Valovirta kuvailee.

Hän korostaa, että uuden allergiaohjelman jalkauttamisessa nimenomaan perusterveydenhuolto on avainasemassa. Siellä tehdään jako vaikeisiin ja lieviin tauteihin.

- Toisaalta on muistettava, että potilaan kokemus omasta sairaudestaan on tärkeä. Lääkärin mielestä lievä allergia voi olla potilaalle henkisesti, fyysisesti tai sosiaalisesti hyvinkin koetteleva. On haasteellista vahvistaa potilaan voimavaroja tulemaan oireidensa kanssa toimeen, Valovirta sanoo.

Hän muistuttaa, että näissä talkoissa lääkärit eivät ole yksin. Etenkin terveydenhoitajat, apteekit ja potilasyhdistykset ovat mukana opastamassa ja hoitamassa.

Valovirta sanoo, että edessä on vuosikausien koulutusurakka. Filhan selvitysten mukaan noin joka kolmannessa terveydenhuollon toimipisteessä vielä opastetaan vanhaan välttämisruokavalioon.

- Parhaillaan kirjoitetaan uusiksi isoa joukkoa hoito-oppaita, kouluttajat kiertävät kentällä, ja kannustamme järjestämään alueellisia vuosittaisia koulutustilaisuuksia. Terveyskirjastossa on jo tällä hetkellä varsin hyvä tietopaketti allergian ehkäisystä ja hoidosta, ja se sopii niin ammattilaisille kuin maallikoillekin, Erkka Valovirta kertoo.

Krista Korhosen perusohjeet neuvolalääkärille

Jos alle yksivuotiaan laaja-alainen atooppinen ihottuma ei parane kortisonivoiteella kahdessa viikossa, lähetä jatkotutkimuksiin. Tarkista kuitenkin ensin, että hoito on toteutettu ohjeen mukaan.

Jos alle yksivuotiaalla esiintyy pahenevaa levottomuutta, jolla on selkeä ajallinen yhteys esimerkiksi maito- tai viljatuotteiden aloittamiseen, pidä mielessä vatsaoireisen allergian mahdollisuus.

Tarkista ruokavaliot vuosittain. Turhat välttämisruokavaliot purettava viimeistään kouluikään mennessä.

Allergian ehkäisyn ja hoidon uudet kulmakivet

Tunnista ja hoida vakavat allergiat ajoissa.

Lievät allergiat ohjataan ja opastetaan itsehoitoon ja omaseurantaan. Potilaita tuetaan ja kannustetaan ottamaan yhteys potilasjärjestöihin ja apteekkeihin tiedon ja avun saamiseksi.

Allergeeneja ei pidä välttää turhaan.

Sietokykyä tulee vahvistaa sekä vaikeasti että lievästi allergisilla.

Sisäilman parantaminen tärkeää, samoin tupakoinnin lopettaminen.