Ennustamiseen ei toistaiseksi ole menetelmiä, vaikka se olisi olennaista hoitolinjojen valinnan kannalta.

Lehmänmaitospesifisten vasta-aineiden määrittäminen voi auttaa ennustamaan sitä, kuinka nopeasti potilas paranee lehmänmaitoallergiasta, kertoo LL Emma Savilahden väitöstutkimus.

Ennustamiseen ei toistaiseksi ole menetelmiä, vaikka se olisi olennaista hoitolinjojen valinnan kannalta.

Tutkimuksesta käy ilmi myös, että T2-auttajasolujen ja säätelijä-T-solujen toiminnan tasapaino on olennaista lehmänmaitoallergian paranemisessa. HLA II- tai filaggriiniperinnöllisyystekijöiden selvittämisestä taas ei ole hyötyä allergian kliinisessä arvioinnissa.

Tutkimusaineistona oli 6 207 tervettä, täysiaikaista vastasyntynyttä. Heistä 111:lla todettiin lehmänmaitoallergia keskimäärin 7 kuukauden iässä.

Lehmänmaitoallergiaa esiintyy 2–3 prosentilla imeväisistä. Valtaosa paranee eli alkaa sietää lehmänmaitoa 3–4 vuoden ikään mennessä.

Väitöstutkimus tarkastetaan Helsingin yliopistossa 15.10.