– Seulontakuvia pitäisi lukea riittävästi laadun varmistamiseksi. Kun seulontapalveluja on ulkoistettu, laadun seuranta on entistä vaikeampaa, sanoo tutkimusjohtaja Ahti Anttila Joukkotarkastusrekisteristä.

Mammografiakuvia tulkitsevien radiologien pitäisi olla päätoimisia, ja kaksoisluennassa käytettävän toisen radiologinkin tulisi katsoa vähintään 5000 seulontamammografiaa vuodessa. Näin todetaan EU:n laadunvarmistusohjeissa.

– Käytännössä eri seulontakeskuksissa ja myös eri radiologien kesken on jonkin verran eroavaisuuksia esimerkiksi jatkotutkimuksiin kutsuttavien naisten osuuksissa. Laatu ei näin arvioiden ole siis täysin yhteneväinen, arvioi Joukkotarkastusrekisterin tutkimusjohtaja Ahti Anttila Suomen Syöpärekisteristä.

Tuoreessa Radiology-lehden online-julkaisussa todettiin eniten seulontakuvia tulkitsevien tekevän myös vähiten virheellisiä tulkintoja. Aihe on akuutti etenkin Yhdysvalloissa, jossa FDA edellyttää radiologeilta vain 960 mammografiakuvan lukemista kahdessa vuodessa.

– Euroopan Unionissa suositellaan USA:sta poiketen väestöpohjaisia seulontoja hajautetun mallin sijasta, mikä tekee myös radiologiasuosituksen toteuttamisen helpommaksi.

Ahti Anttila pitää Suomen ongelmana seulontayksikköjen koon epätasaisuutta. Pienessä yksikössä kuvia ei välttämättä kerry yhdelle radiologille vuositasolla riittävästi.

– Suomessa rintasyöpäseulontaohjelman tiedot rekisteröidään yksilötasolla, jolloin voimme seurata muun muassa ns. välisyöpiä ja seulontojen vaikutuksia rintasyöpäkuolleisuuteen. Palvelujen ulkoistaminen on heikentänyt tällaisten tutkimusten mahdollisuutta havaita ja korjata virheitä, Ahti Anttila toteaa.

Ulla Järvi