HUSLAB:n ylilääkäri Martti Vaaran mukaan gramnegatiivisiin superbakteereihin tehoavia lääkkeitä ei ole tulossa kliiniseen käyttöön vielä ainakaan 5–7 vuoteen

– WHO pitää vastustuskykyisiä mikrobeja yhtenä kolmesta suurimmasta maailmanlaajuisesta uhkasta ihmiskunnan terveydelle. Äärimmäisen vastustuskykyiset niin sanonut superbakteerit voivat pahimmillaan saattaa meidät takaisin aikaan, joka oli ennen antibioottien keksimistä, varoitti professori, HUSLAB:n ylilääkäri Martti Vaara tänään Helsingissä alkaneilla Lääkäripäivillä.

Vaara totesi, että gramnegatiivisten suolistobakteerien (mm. E. coli ja klebsiella) pelätään muodostuvan suuremmaksi uhaksi kuin paljon ansaittua huomiota saaneet, jo tutuiksi käyneet grampositiiviset ongelmabakteerit kuten stafylokokin MRSA-kannat.

– MRSA-kantoihin purevia antibiootteja on tarjolla useitakin, mutta esimerkiksi kolibakteerin ja klebsiellan superkantoihin, jotka sietävät jopa viimeisen puolustuslinjan lääkkeitä, karbapeneemejä, ei ole tarjolla yhtäkään kliinisesti käyttökelpoista, hyvin siedettyä lääkettä. Syynä on gramnegatiivisen bakteerin suojana oleva ylimääräinen kalvo eli ulkokalvo, ”double trouble”, joka estää antibioottien pääsyä solun sisälle.

Vaaran mukaan gramnegatiivisiin superbakteereihin tehoavia lääkkeitä ei ole tulossa kliiniseen käyttöön vielä ainakaan 5–7 vuoteen. Varhaisissa kehitysvaiheissa on muutamia mahdollisesti lupaavia lääkkeitä ja aihioita.

Erityisen huolestuttavana Martti Vaara pitää sitä, että kun ongelmabakteerit aikoinaan esiintyivät pääasiassa sairaaloissa, alkaa niitä esiintyä jo yhteiskunnassa sairaaloiden ulkopuolellakin. Gramnegatiivisia NMD-1 -tyypin superbakteereita esiintyy Intian niemimaalla jo jäte- ja vesijohtovedessä. Nyt ne lisääntyvä uhka Intian turisteille, mutta ovat jo leviämässä maailmanlaajuisestikin.

Vain kolme uutta lääkettä

Viimeisten kolmen vuoden aikana otettiin maailmalla kliiniseen käyttöön vain kolme uutta bakteerilääkettä. Ne tarjoavat uusia mahdollisuuksia grampositiivisten, mutta eivät gramnegatiivisten, bakteerien aiheuttamien infektioiden hoitoon.

Uusia lääkkeitä ovat stafylokokkeihin (mukaanlukien MRSA) tehoava, paljon käytetyn vankomysiinin kaltainen telavansiini ja paljon käytetyn kefalosporiiniryhmän uusi johdos, keftaroliini, joka aiemmista poiketen tehoaa myös MRSA-kantoihin. Kolmas uusi lääke on Clostridium difficile -bakteerin aiheuttaman ripulin hoitoon soveltuva suolistosta imeytymätön fidaksomysiini.

Koskaan ei voi olla liian huolellinen

Erittäin vastustuskykyiset ongelmabakteerit ovat Suomessa vielä suhteellisen harvinaisia, mutta tilanne saattaa pahentua. Kaikki varotoimet ovat tarpeen.

Superbakteerien leviämistä sairaaloissa voidaan estää tiukoilla sairaalahygieenisillä toimilla. Näihin kuuluvat huolellinen käsihygienia, superbakteerien nopea tunnistaminen laboratoriossa, bakteerinäytteiden otto ulkomailta sairaalasiirtojen myötä saapuvista potilaista sekä riittävästi mitoitettu hoitohenkilöstö ja sairaalahygienian maksimoiminen uusia sairaaloja suunniteltaessa ja vanhoja saneerattaessa.

Lääkäreille tarkoitettua uutta tietoa on Vaaran mukaan saatavilla runsaasti infektiotautiyhdistysten kansainvälisillä verkkosivuilla ja tiedotteissa.

Aiheen tärkeydestä kertoo sekin, että Amerikan infektiotautiyhdistyksen (IDSA) viime vuonna julkaisemista yhdestätoista lehdistötiedotteesta neljä käsitteli superbakteerien aiheuttamaa uhkaa ja uusien tehokkaiden lääkkeiden puutetta.

– IDSA totesi, että nykyään vain kaksi suurta lääkealan yritystä panostaa voimaperäisesti antibioottien kehitystyöhön, kun vuonna 1990 näitä oli liki 20. Kehitystyö onkin siirtynyt pienten lääkeyritysten hartioille. USA:ssa otettiin vuosina 1983–1992 käyttöön 17 uutta bakteerilääkettä, mutta vuosina 1993–2002 vastaava luku oli 7 ja vuosina 2003–2011 enää vain 3.

Ulla Järvi