Masennuspotilaiden painonmuutos keskittyy viskeraalisen rasvan kertymiseen.

Masennukseen liittyy erityistä vyötärölihavuuden lisääntymistä, joka voi selittää havaitut yhteydet diabetekseen ja sydänsairauksiin, todetaan Archives of General Psychiatry -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.

Tutkimuksessa 2 088 toimintakykyiseltä amerikkalaiselta ikäihmiseltä (70–79 v) seulottiin depressio-oireet ja mitattiin painoindeksi ja rasvaprosentti sekä vyötärölihavuuden mittareina vyötärönympärys, läpimitta mahan korkeimmasta kohdasta (sagittaalimitta) ja tietokonetomografialla viskeraalisen rasvan määrä.

Tutkimuksen alussa 4 % tutkittavista sairasti masennusta. Viiden vuoden seurannassa masennus oli yhteydessä sagittaalimitan suurenemiseen ja viskeraalisen rasvan kertymiseen, mutta ei lihavuuteen yleensä. Lisäksi vyötärölihavuuden lisääntymiseen ja masennuksen yhteys oli riippumaton lihavuudesta yleensä.

Tutkijoiden mukaan viskeraalisen rasvan kertymistä voivat selittää masennuspotilaiden elämäntavat. Vastikään JAMAssa julkaistun tutkimuksen mukaan masennuksen ja kardiovaskulaaritapahtumien yhteys johtuu suurelta osin juuri elämäntapatekijöistä, erityisesti vähäisestä liikkumisesta.

Masennuspotilaiden vyötärölihavuutta voisi tutkijoiden mukaan selittää myös lisääntynyt kortisoli, joka johtaa viskeraalisen rasvan kertymiseen. Krooninen stressi ja masennus voivat aktivoida aivoalueita, jotka aiheuttavat kortisolipitoisuuden suurenemisen.

Tutkijat toteavat, että painonmuutoksen keskittyminen vyötärölihavuuteen saattaa selittää diabeteksen ja sydänsairauksien runsasta ilmaantumista masennuspotilaille.

Marianne Jansson