Puolet masennusta potevista ei kerro tilanteestaan työpaikalla, kertoo tuore suomalaiskysely.

Mielenterveyden ongelmat ovat edelleen stigma. Masennusta potevista työntekijöistä 46 % ei ole kertonut tilanteestaan työnantajalle ja vielä harvempi on kertonut ongelmistaan työtovereille.

Tämä selviää tänään julkaistun Masennus ja työelämä -tutkimuksen tuloksista.

Vastaajat kertoivat pelkäävänsä sairautensa vähättelyä, leimautumista laiskaksi, huonomman kohtelun saamista jatkossa tai peräti potkuja.

44 % vastaajista ei ole hakeutunut työterveyshuoltoon masennusoireidensa vuoksi. Syitä tähän olivat muun muassa se, että haluttiin asioida suoraan asiantuntijoiden kanssa esimerkiksi mielenterveystoimistossa, työterveyshuollon vaitiolosta työnantajan suuntaan oli epävarmuutta tai työterveyshuollon palvelujen koettiin koskevan vain somaattisia sairauksia.

Toisaalta osa vastaajista kiitteli työterveyshuollosta saamaansa asiantuntevaa apua ja tukea.

Vaikka masennus tai uupuminen vie voimat ja usein myös sairauslomalle, koki 67 % vastaajista työelämässä mukana olon melko tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi. Arkirutiinien ja sosiaalinen yhteisön koettiin tuovan arkeen ryhtiä ja työn tekemisen tekevän elämästä merkityksellistä.

Työterveyshuollon ammattilaiset toivoisivat tavoittavansa nämä työntekijät aikaisessa vaiheessa, jotta heidät saataisiin hoidon piiriin ennen kuin ongelmat pahenevat työyhteisössä.

Henkilöstöhallinnon ammattilaiset puolestaan kertovat, että valtaosassa yrityksiä on jo käytössä varhaisen tuen malleja, jotta masennusta tai työuupumusta potevat työntekijät tunnistettaisiin ajoissa. Tietoa mielenterveysongelmien käsittelystä työpaikoilla kaivattaisiin kuitenkin enemmän.

52 % henkilöstöhallinnon edustajista koki, että yrityksessä on tarpeeksi tietoa miten toimia, kun työntekijä alkaa oireilla. 50 % vastaajista kertoi kuitenkin, että hänellä itsellään henkilöstöhallinnon asiantuntijana ei ole tarpeeksi tietoa mielenterveyden ongelmista ja niihin puuttumisesta työelämässä

Työterveyshuollon ammattilaisten mukaan työterveyshuollon piiriin kuuluvien potilaiden mielenterveysongelmat ovat selvästi lisääntyneet viime vuosina. Samoin mielenterveydellisestä syystä johtuvien sairauslomien kesto on pidentynyt.

Masennus ja työelämä -kyselyn toteuttamisessa ovat olleet mukana Mielenterveyden keskusliitto, Suomen Psykiatriyhdistys, Helsingin Lääkärikeskus sekä Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry. Tukijana on Oy Eli Lilly Finland Ab. Kyselyn kohderyhmänä olivat masennuksesta kärsivät ihmiset, yritysten henkilöstöhallinnossa työskentelevät henkilöt ja työterveyshuollon ammattilaiset (lääkärit, hoitajat, psykologit ja työfysioterapeutit). Kyselyn toteutti Cocomms Oy.

Ulla Järvi