Suklaansyönnin ja masennuksen yhteydelle on monia erilaisia selitysmalleja.

Masentuneet ihmiset näyttävät kuluttavan enemmän suklaata kuin ihmiset, jotka eivät ole masentuneita. Näin kertoo Archives of Internal Medicine-lehdessä julkaistu tutkimus.

Tutkijat toteavat, että suklaaseen liitetään kulttuurissamme oletettuja mielialavaikutuksia. Aiheesta on kuitenkin vähän tieteellisiä tutkimuksia.

Tutkimus käsitti noin tuhat miestä ja naista, joilla ei ollut masennuslääkitystä. Depressioasteikolla masentuneiksi todetut söivät kuukaudessa 8,4 annosta suklaata, kun taas terveillä kului 5,4 annosta. Vakavasta masennuksesta kärsivät söivät 11,8 annosta kuukaudessa.

Miehillä ja naisilla ei ollut eroa asiassa. Ravitsemukselliset tekijät kuten rasvan, hiilihydraattien ja energian saanti eivät korreloineet mielealaoireiden kanssa. Masentuneiden ja terveiden välillä ei ollut myöskään eroa esimerkiksi kofeiinin, kalan tai kasvisten kulutuksessa.

Tutkijat pohtivat erilaisia selitysmalleja havainnolle. Masennus voi stimuloida suklaanhimoa, jos suklaa toimii lääkkeenä mielialaoireisiin. Masennus voi stimuloida suklaansyöntiä myös muista syistä. Lisäksi on päinvastainen kausaalinen vaihtoehto, eli suklaa saattaa lisätä masennusta. Myös fyysinen tekijä, kuten tulehdus, voi aiheuttaa sekä masennusta että suklaanhimoa. Suhde voi olla monimutkaisempikin, sillä esimerkiksi suklaatuotteissa usein olevat transrasvat voivat vaikuttaa omega 3-rasvahappotuotantoon.

Tutkijoiden mukaan suklaansyönnin ja masennuksen yhteyden selvittäminen vaatii lisää tutkimusta.

Miia Soininen
Kuva: Pixmac