Matala-annoksisesta kertasädehoidosta apu koronaviruksen aiheuttamaan keuhkokuumeeseen? – HUS tutkii
Tavoitteena on lieventää sairaalahoitoa vaativaa koronavirusinfektiota ja estää sen vaikeutumista tehohoitoa vaativaksi.
HUS:ssa käynnistyy tutkimus, jossa selvitetään, voidaanko hyvin pienellä keuhkojen alueelle kohdennetulla kerta-annoksella sädehoitoa vaikuttaa vaikean koronavirusinfektion etenemiseen.
Sädehoidolla pyritään vaimentamaan virusinfektion aiheuttamaa elimistön immunologista puolustusreaktiota, joka mahdollisesti vaikuttaa vaikean taudin kehittymiseen.
– Ajatuksena on, että tulehdusreaktiota vaimentamalla pystytään vaikuttamaan taudin kulkuun, sanoo tiedotteessa johtava ylilääkäri Johanna Mattson HUS:n Syöpäkeskuksesta.
Vastaavanlaista toimintaa on käytetty jo vuosikymmeniä osana luuydinsiirtoon liittyvän käänteishyljintäreaktion hoitoa, jolloin tavoitteena on oman puolustusreaktion vaimentaminen. Ennen antibiootteja sädehoitoa on käytetty 1900-luvun alkupuoliskolla bakteerien ja virusten aiheuttaman keuhkokuumeen hoidossa.
Tavoite tehohoidon välttäminen
Tutkimuksen tavoitteena on lieventää sairaalahoitoa vaativaa koronavirusinfektiota ja estää sen vaikeutuminen tehohoitoa vaativaksi.
– Pitkäaikaishaittana tämänsuuruinen säteily aiheuttaa noin yhden prosentin lisääntyneen riskin saada sädetetylle alueelle syöpäkasvain 10–20 vuoden kuluessa. Tämän pienen riskin vuoksi tutkimukseen otetaan mukaan vain yli 50-vuotiaita potilaita, kertoo ylifyysikko Mikko Tenhunen HUS:n Syöpäkeskuksesta.
Hoidot toteutetaan HUS:n Syöpäklinikalla erillään muusta sädehoitoyksikön päivittäistoiminnasta. Alkuun potilaita hoidetaan viisi, minkä jälkeen arvioidaan, laajennetaanko tutkimukseen osallistuvien määrää.
Maailmalla on käynnissä kaksi muuta vastaavaa tutkimusta.
