Laajemmat verkostot, uusia ­näkökulmia omaan organisaatioon ja täsmentyneempi kuva terveydenhuollon pelikentästä ja sen ongelmista. Näin kiteyttävät kokemuksiaan koulutuksesta MBA-opintoihin tarttuneet lääkärit, kuten Petri Gawdzinski.

Täältä tulee terveydenhuollon johtajien uusi sukupolvi. MBA-opinnot – terveydenhuoltoalalle räätälöityinä – ovat muuttaneet jo monen lääkärin näkökulman terveydenhuollon pelikenttään.

Laajemmat verkostot, uusia ­näkökulmia omaan organisaatioon ja täsmentyneempi kuva terveydenhuollon pelikentästä ja sen ongelmista. Näin kiteyttävät MBA-opintoihin tarttuneet lääkärit ­kokemuksiaan koulutuksesta. Tutkinnon on suorittanut tai sitä suorittaa parhaillaan 88 lääkäriä.

Pelkästään kliinistä työtä tekevä lääkäri tuskin kuitenkaan hyötyy alunperin liikkeenjohdon tehtävissä toimiville tarkoitetusta täydennyskoulutuksesta. Johtavassa asemassa toimiville tai kehittämistyötä tekeville se voi ­avata uusia ikkunoita omaan työhön: kenties asiat voisi tehdä toisinkin?

Työstä on tullut helpompaa

Helsinkiläinen yleislääketieteen erikoislääkäri Petri Gawdzinski suorittaa parhaillaan 120 opintopisteen laajuisia healthMBA-opintoja Teknillisellä korkeakoululla. Nyt kun vuoden verran opiskelua on takana, hän on tyytyväinen valintaansa.

– Koen tarvitsevani lisävalaistusta terveystaloudellisiin näkökulmiin, jotta voin hoitaa työni mahdollisimman hyvin.

Gawdzinski on työskennellyt puolitoista vuotta Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymässä avoterveydenhuollon ylilääkärinä ja työnantaja on tehnyt opiskelut mahdollisiksi.

– Mielestäni terveydenhuollon johtotehtävät vaativat osaamista, tietoutta ja näkemystä myös terveystaloustieteestä, Gawdzinski näkee.

Hänelle terveystaloustieteelliset opit ovat tuoneet uutta näkökulmaa ja uusia ajatuksia siitä, miten terveydenhuollon toiminta ja talous linkittyvät toisiinsa.

– Opinnot ovat huomattavasti parantaneet mahdollisuuksiani tehdä työtäni. Teen nyt toivottavasti parempia ja järkevämpiä päätöksiä.

Opintojen myötä tulleet kontaktit toisiin opiskelijoihin, vastuullisissa tehtävissä terveydenhuoltoalalla työskenteleviin ihmisiin auttavat työssä: konsultaatiota on helposti tarjolla, kun verkostot ulottuvat laajasti eri ­organisaatioihin.

Eväitä ison kokonaisuuden hallintaan

Pitkän kliinisen uran tehnyt helsinkiläinen kardiologi Eeva Reissell päätyi MBA-opintojen myötä konsulttiyritys Nordic Healthcare Groupin vanhemmaksi analyytikoksi. Nyt hän pohtii työkseen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen organisointia eikä enää juurikaan pidä vastaanottoa. TKK:n MBA-opinnot ovat loppusuoralla, eMBA Reissellillä jo on.

– Tein pelkkää klinikkaa 18 vuotta ja minulla on useita erikoisaloja. ­Sitten sain tarpeekseni hallinnosta, hierarkiasta, byrokratiasta, siitä mentaliteetista että meillä on jo 30 vuotta tehty näin. Ajattelin, että täytyyhän yritystenkin toimia erilaisella periaatteella. Minulla ei kuitenkaan ollut näkemystä yritysmaailmasta ja siksi halusin tällaista koulutusta.

– Toivoin saavani opinnoilta eväitä ison kokonaisuuden hallintaan ja olen iloinen, että sain myös uuden ammatin, Reissell sanoo.

– Lääkärintyötä tämä silti on ja lääkärin identiteettini säilyy. Vaikka katson nyt asioita kattoperspektiivistä, ­tavoitteeni on silti että ihmiset saavat parhaan mahdollisen hoidon.

Katseesta tuli kriittisempi

Helsinkiläinen anestesiologian ja teho­hoidon erikoislääkäri Tuomo Hari lähti MBA-opintojen myötä julkiselta puolelta yksityiseen firmaan täysi­päiväiseen kehittämistyöhön. Via Healthcare -konsernin varatoimitusjohtajana työskentelevä Hari miettii nyt työkseen sitä, miten erikoissairaanhoidon palveluja voisi tuottaa fiksummin ja tehokkaammin.

Hari sai TKK:lla suoritetut MBA-opintonsa valmiiksi alkuvuodesta, kahden vuoden ja neljän kuukauden mittaisen uurastuksen jälkeen. Hari katsoo nyt uusin silmin myös sairaala­organi­saatiota ja lääketiedettä.

– Rupesin näkemään saman perus­tavanlaatuisen ristiriidan monen terveydenhuoltojärjestelmän ongelman ­perim­mäisenä syynä. Nykytilanteessa ­rajallisilla resursseilla pyritään tarjoamaan rajattomat palvelut – yhtälö on mahdoton. Kun kaikille luvataan kaikkea, mutta ei kuitenkaan oikeasti ­voida antaa mitä luvataan, syntyy konflikteja monella tasolla.

Terveydenhuoltojärjestelmää kritisoidaan toisinaan siitä, ettei liiketoiminnan oppeja hyödynnetä kylliksi.

– Tärkeämpää olisi kysyä mitä oppeja voisi ja pitäisi hyödyntää. Ulkopuolinen ei aina kovin helposti näe, mitä ei voi ­soveltaa terveydenhuoltoon, Hari pohtii. Liikkeenjohdon koulutusta saanut lääkäri näkee tämän kenties kirkkaammin.

Anne Seppänen

Lue lisää Suomen Lääkärilehdestä 18/2009.