Lehti 6: Ajan­kohtai­sta 6/2003 vsk 58 s. 618 - 619

Medisiinaa verkossa Virtuaaliyliopistossa voi opiskella nyt myös lääketiedettä

Virtuaaliopiskelu sopii lääketieteeseenkin. Kädentaitoja ei verkossa opi, mutta verkko- opiskelu harjoittaa älyä ja ymmärrystä. Turun yliopiston MediNet koulii opiskelijoita myös keskinäiseen vuorovaikutukseen ja ongelmanratkaisukeskeiseen oppimiseen.

Ulla Järvi

Tyypillinen opiskelutilanne verkossa menee näin: tutor on laittanut parillekymmenelle opiskelijalleen potilastapauksen pohdittavaksi. Chattailu käynnistyy varovaisesta arviosta, mitä pitäisi tehdä ensin. Vähitellen kaikki ryhmätyöopiskelijat ryhtyvät kommentoimaan, esittämään omia ajatuksiaan ja ehdotuksiaan. Aihetta pohditaan usein laveamminkin; kommentteja satelee viikon kuluessa. Keskustelu ei ole paikkaan eikä reaaliaikaan sidottua.

- Tässä vaiheessa on hauska nähdä klinikassa verkko-opiskelijoita pää kiinni kirjassa, josta etsitään lisää tietoa, jotta päästäisiin osallistumaan keskusteluun ja ongelman pohtimiseen, hymyilee Turun yliopiston professori Jussi Mertsola.

Verkko-opiskelijan alitajunta on kiinni ongelmassa, ja chattailu ruokkii uusia ajatuksia. Tulevaisuudessa on myös mahdollista, että opettaja saattaa pyytää kommenttia joltain maan huippuasiantuntijoista toisesta kaupungista; ja taas opiskelijoiden keskustelu saa uutta vauhtia. Perusopetuksen valinnaiskursseja on järjestetty verkossa myös kesällä, jolloin opiskelijat toimivat eri puolilla maata. Silloin chattirinki voi päätyä pohtimaan myös todellista äsken tavattua potilastapausta, johon joku opiskelijajoukon kesäkandi pyytää muilta neuvoja.

Kolme viikkoa on maksimikesto

- Viikon keskustelun jälkeen on jokaiselta opiskelijalta odotetaan potilastapauksen henkilökohtaista ratkaisuehdotusta. Tämä annetaan henkilökohtaiseen kansioon, joten epäonnistumista ei tarvitse pelätä. Tutor antaa sitten mallivastauksen. Seuraavalla viikolla siirrytään uusiin ongelmiin, kuvailee Mertsola.

Hän huomauttaa, että verkkokurssit ovat rajattuja kestoltaan; 1-3 viikon mittaisia. Pidemmät veisivät puhdin pois.

- On yllättävää, miten tämän tyyppinen verkko-opiskelu sitouttaa ihmiset. Ongelma pyörii päässä vähän kaiken aikaa. Niinpä osa kokeekin tällaisen opiskelun varsin rankaksi. Myös sellaiset ihmistyypit, jotka eivät välttämättä ole kovin kommunikatiivisia, saattavat pyytää opettajalta lupaa vain laatia perusteellisen vastauksen. Chattailu ei sovi kaikille, ja hyvä niin, Mertsola toteaa.

Hän kertoo, että juuri intensiivisyydestään verkkokurssit ovat saaneet suurimmat kiitokset opiskelijoilta. Tällainen yhdessä opiskelu todella opettaa. Asiaa tuntematon saattaisi kuvitella asian olevan juuri päinvastoin; verkko sopisi laiskan yliopistoksi.

- Tämä vaatii myös opettajalta ehkä normaalia suurempaa paneutumista pitkäjänteiseen opettamiseen. Toisaalta verkkokurssi ei ole sidottu tiettyyn aikaan ja paikkaan. Opiskelijat voivat olla vaikka maan eri yliopistoista, samoin kurssia ohjaavat tutorit, Mertsola sanoo.

Toisaalta liian hajanainen porukka ei pysty intensiiviseen keskusteluun. Opiskelijoiden onkin hyvä olla opiskelussaan suurinpiirtein samassa vaiheessa, ja kurssin aiheen pitää olla tiukasti rajattu. Verkkokursseja on järjestetty sekä perus- että jatkokoulutuksessa mm. lasten avohoidon infektiotaudeista, lasten hematologiasta, anestesiologian ensihoidosta, lasten ravitsemuksesta ja lääketieteellisen tiedon hausta. Valtakunnallisissa jatkokoulutuskursseissa on tehty yhteistyötä Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen kanssa.

Yhdestä verkko-opiskeluviikosta saa pääsääntöisesti yhden opintopäivän suorituksen.

Verkko tihenee

Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Turun yliopiston Opetusteknologiayksikön yhteisvoimin on käynnistetty MediNet-hanke, joka on tänä vuonna hyväksytty yhdeksi Suomen virtuaaliyliopistohankkeeksi. Sen tarkoituksena on tuottaa internetiin soveltuvaa lääketieteellistä opetusmateriaalia ja kehittää interaktiivista verkkopohjaista lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelua.

MediNet pitää sisällään aiemmin kuvattuja verkkokursseja ja opiskelukansioita mahdollistavan Medica-portaalin ja satojen potilastapausten Medimage-opetuskuvaston (www.medica.utu.fi). Mukaan kuuluu myös professori Risto-Pekka Happosen johtama IDUT-projekti, jossa on luotu verkkopohjainen tietojärjestelmä erikoishammaslääkärikoulutukseen ja kliiniseen täydennyskoulutukseen. Tässä hyödynnetään erityisesti reaaliaikaisia teleyhteyksiä Länsi-Suomen alueella, mutta myös laajemmin. Lisäksi neljäntenä hankkeena käynnistetään tänä vuonna biolääketieteellisen tutkijakoulun Virtuaali TuBs, jota johtaa professori Olli Lassila.

Asenteita murrettavana

Lue myös

Medimage-hanke alkoi oikeastaan jo vuonna 1999, ja sen toimintaa johtaa professori Martti Kormano. Opetuskuvasto alkoi röntgenkuvista, mutta on vuosien myötä laajentunut käsittämään jo monien erikoisalojen kuvannettua opetusaineistoa. Kuvasto toimii arkistona, jota kaikkien oppianeiden opettajat ja opiskelijat voivat käyttää niin perus-, jatko- kuin täydennyskoulutuksessakin.

Kuvista on laajennuttu myös luentoihin.

- Tarkoitus on saada verkkoon kaikki keskeinen opetusaineisto. Nyt jo suurin osa lastentautien luennoista on siellä dioineen ja powerpoint-kuvineen, kertoo opetushoitaja Ulla Havukainen TYKS:sta. Hän on huolehtinut opetusmateriaalin verkkoon syöttämisestä ja kertoo, että alkuvuosien epäluulojen jälkeen luennoitsijat ovat muuttaneet suhtautumistaan; verkkoon ei enää pelätä antaa omaa luentomateriaaliaan.

- Aluksi varmaan pelättiin, että itse kerätty opetusaineisto varastetaan ja sitä hyödynnetään ilmaiseksi. Tätä torjumme mm. muuntamalla kuvia pdf-tiedostoiksi, jolloin niiden kopioiminen ei ole mahdollista, Havukainen huomauttaa.

Jussi Mertsola toteaa, että kun virtuaaliaineistoon on totuttu, epäluulot ovat hälvenneet. Opiskelijat ovat tyytyväisiä luentomateriaalin saatavuuteen, jolloin kaikkea ei tarvitse kirjoittaa luennoilla muistiin ja tenttiin lukeminen helpottuu. Kuvamateriaali on monipuolista ja se on myös opiskelijoiden käytössä omissa kansioissaan vuosikausia, jolloin sitä voi hakea helposti uudestaan esiin, jos opintojen ja erikoistumisen edetessä tietoa taas tarvitsee. Sama tiedon saatavuuden helppous tukee myös opettajien työtä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030