1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Mielenterveys­linjaukset herättävät toivoa
Ajan­kohtai­sta 35/2019 vsk 74 s. 1856 - 1859

Mielenterveys­linjaukset herättävät toivoa

Mielenterveys otetaan hallitusohjelmassa kerrankin huomioon, sanovat asiantuntijat.

Mielenterveys­linjaukset herättävät  toivoa Kuva 1 / 5
         

Hallitusohjelmaan on kirjattu joukko mielenterveys- ja päihdepalveluita koskevia linjauksia. Ohjelmassa mainitaan, että mielenterveys- ja päihdelainsäädäntö uudistetaan, kuntoutujien asumista edistetään ja lasten sekä nuorten mielenterveyspalveluiden kynnystä madalletaan. Lisäksi luvataan turvata päihdeäitien ja päihdeperheiden palvelut ja kuntoutus.

Lääkärilehti kysyi neljältä asiantuntijalta, miltä linjaukset vaikuttavat ja mitä toiveita heillä on.

Kaarlo Simojoki, A-klinikan toimitusjohtaja ja lääketieteellinen johtaja:

”Päihdehoitoja jää ­toteutumatta siksi, että matkakorvausten ­hakeminen on niin hankalaa.”

Kaarlo Simojoki

"Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen siihen, miten päihdeasiat ovat ohjelmassa esillä. Hienoa, että päihdestrategia aiotaan uusia. Edellinen on vanhentunut.

Asiakasmaksulain uudistamisella on iso merkitys myös päihdepotilaille, vaikka sitä on julkisuudessa käsitelty terveyskeskusmaksujen näkökulmasta. Tilanne on kaoottinen, ja päihdehoitoja jää toteutumatta siksi, että matkakorvausten hakeminen on niin hankalaa.

Päihdehuoltolain uudistaminen on erittäin tärkeää. Laki on vuodelta 1986.

Puutteitakin on. C-hepatiitin hoitoon ja huumekorvaushoitoon tarvittaisiin lisää rahaa. Strategia on, mutta se ei toteudu isoissa kaupungeissa. C-hepatiitin paremmalla hoidolla ja korvaushoidon paremmalla toteutumisella olisi suuri kansanterveydellinenkin merkitys. Se vaikuttaisi myös erikoissairaanhoidon käyttöön.

Olisin odottanut, että päihdeongelmat olisivat tulleet esiin työelämää käsittelevissä kohdissa. Päihteiden käyttö, kohtuullinenkin, vaikuttaa tuottavuuteen. Työpaikoilla pitäisi ottaa huomioon muuttuva päihdetilanne, etteivät ihmiset putoaisi päihteiden tai niiden pitkäaikaishaittojen takia töistä."

Sami Pirkola, sosiaalipsykiatrian professori, mielenterveysstrategiatyöryhmän puheenjohtaja:

”Mielenterveyspalvelut pitäisi saada ­yhtenäisemmiksi.”

Sami Pirkola

"Mielenterveysasiat ovat melkein aina lapsipuolen asemassa päätöksenteossa. Nyt voi kerrankin tyytyväisenä todeta, että mielenterveys on otettu huomioon.

Mielenterveyteen vaikuttavat lisäksi koulutukseen tehdyt panostukset. Ne edistävät osallisuutta.

Mielenterveysstrategian yhtenä laatijana olen iloinen, että strategia mainitaan. Olemme parhaillaan laatimassa vuoden lopussa julkaistavan strategian toimenpide-ehdotuksia. On hienoa, että toteuttamiseen on suunnattu resursseja.

Yksi suurimmista ongelmista on mielenterveyspalveluiden pirstoutuneisuus. Ne pitäisi saada yhtenäisemmiksi ja tarpeeton eriytyneisyys perusterveydenhuoltoon sekä erikoissairaanhoitoon pois. Tämä on tärkeää uuden soten laadinnassa.

Kun ihminen tarvitsee apua, sitä pitäisi saada heti, eikä joutua miettimään, voiko riittävän huonosti. Varhaiseen reagointiin pitäisi panostaa."

Matti Holi, psykiatrian toimialajohtaja, HYKS:

”Itse ajattelen, ettei ­lääkärin vastaanotolle ­pääseminen ole aina tärkeintä.”

Matti Holi

"Hallitusohjelma antaa hyvät raamit, joiden sisällä voi saada paljon aikaan. Toisaalta konkretiaa puuttuu, joten on mahdollista, ettei mitään tapahdu.

Terapiatakuuta hallitusohjelma ei mainitse. Palveluvalikoimaneuvoston linjaus psykoterapioista ja tuoreet kiireettömän hoidon kriteerit antavat siihen kuitenkin edellytyksiä.

Hiukan mietityttää, että mielenterveys- ja päihdestrategia mainitaan erikseen. Erottelu on keinotekoista. Ne pitäisi yhdistää.

Hoitoonpääsy seitsemässä päivässä voi osoittautua haastavaksi. Itse ajattelen, ettei lääkärin vastaanotolle pääseminen ole aina tärkeintä. Voisi usein olla toimivampaa, että vaikka psykiatrinen sairaanhoitaja jututtaisi potilaan ensin ja lääkärin vastaanotolle tultaisiin taustoituksen kanssa.

Lue myös

Näkisin myös, että 18 maakuntaa on liikaa. Psykiatrian yksiköistä tulee liian pieniä. Maakunnan rajat ylittävä yhteistyö erva-alueella on välttämätöntä. Esimerkiksi yksityiset terapiapalvelut on järkevää kilpailuttaa erva-alueen laajuisesti.

Haluaisin nähdä, että hallitusohjelman mukaisesti myös yliopistosairaaloiden osaamista integroitaisiin terveyskeskukseen nykyistä laajemmin. Olemme kehittäneet tällaista yhteistyötä HUS-alueella, ja kokemukset ovat olleet hyviä."

Kristian Wahlbeck, MIELI ry:n (ent. Suomen mielenterveysseura) kehitysjohtaja:

”Näin mielenterveys- ja päihdeasiat ovat myös hoitotakuun piirissä.”

Kristian Wahlbeck

"Mielenterveys on otettu huomioon paremmin kuin miesmuistiin. Olen tyytyväinen siihen, että hallitusohjelmassa määritellään, että mielenterveys- ja päihdeasiat kuuluvat perusterveydenhuollon palveluihin. Näin ne ovat hoitotakuun piirissä.

On myös hyvä, että hankintalaki ja sen muutostarpeet mainitaan hallitusohjelmassa. Kilpailutus on ollut monesti kohtuutonta. Siihen on hyvä saada enemmän laatupainotusta. Pitkäaikaisia palveluita olisi hyvä saada kokonaan hankintalain ulkopuolelle.

Puutteitakin on. Hallitusohjelmassa ei ole ymmärretty vetää yhteyttä mielenterveyden ja työllisyysasteen välille. Mielenterveysongelmien osuus työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauslomien syynä kasvaa jatkuvasti. Mielenterveyttä parantamalla voidaan vaikuttaa työllisyyteen."

Kuva: Adobe/AOP

Kirjoittajat
Hertta Vierula

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Tuula Rajaniemestä uusi puheenjohtaja

Varapuheenjohtajina jatkavat Jaana Puhakka (vas. ) ja Noora Ritamäki (oik).

Ajassa
Eläkeläisten jäsenmaksut uudistuvat – uudessa maksuluokassa alennus 75 prosenttia

Tänä vuonna tai aiemmin 70 vuotta täyttäneet yhä vapautettuja maksusta.

Ajassa
Valtuuskunta haluaa turvata pitkät potilassuhteet

Lääkäriliiton valtuuskunta vaatii parannuksia lääkärien työoloihin ja työviihtyvyyteen.

Ajassa
Radiologisten tutkimusten kokonaismäärä kasvaa

Suomessa tehtiin kuusi miljoonaa röntgentutkimusta ja -toimenpidettä vuonna 2018.

Ajassa
Sairaanhoitajan määrättävissä oleva lääkevalikoima laajenee

Rajattu lääkevalikoima laajenee vuodenvaihteessa.

Ajassa
Harva tuntee lääkehoitosuunnitelman

Lääkäreistä on tulossa lääkehoitoprosessin heikoin lenkki, jos asialle ei tehdä jotain, sanoo Päivi Ruokoniemi.