Ajan­kohtai­sta 31/1994 vsk 49 s. 3186

Mieli maasta! -projekti puuttuu myös lasten masennukseen

Pitkään syrjässä ollut ongelma, lasten masennus, on yksi juuri käynnistetyn Mieli maasta! -projektin kohteista. StAKESin järjestämä valtakunnallinen projekti taistelee suomalaisten masennusta vastaan monella rintamalla: perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja lasten ja nuorten hoidossa.

Nelivuotinen Mieli maasta! -projekti pyrkii lisäämään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ja koko väestön tietämystä masentuneisuudesta ja sen hoidosta. Käytännön työvälineiksi luodaan monialaisia alueellisia toiminta- ja hoitomalleja. Kansalaisten kokemuksia siitä, mikä masennukseen auttaa, kerätään talteen haastatteluin, ja näitä näkemyksiä käytetään hyväksi hoitomallien kehittelyssä.

Yksi projektin painopistealueista on masentuneiden lasten tunnistaminen ja auttaminen. Ylilääkäri Merja-Maaria Turusen mukaan masentuneisuuden tunteet ovat lapsilla ja nuorilla varsin tavallisia; vakavaa masennusta on todettu eri tutkimuksissa 5-15 prosentilla lapsista. Alle puolet lastenpsykiatrista tutkimusta tai hoitoa tarvitsevista masentuneista lapsista pääsee tällä hetkellä hoidon piiriin.

- Lapsen masennukseen voidaan vaikuttaa ainakin kahta tietä. Tärkeää on ensinnäkin tunnistaa oppimisvaikeudet ja antaa apua niihin - näin jää moni huonouden tunne kokematta. Toinen tie on vanhempien ongelmiin vaikuttaminen, Merja-Maaria Turunen toteaa.

Lue myös

Perusterveydenhuollossa Mieli maasta! -projekti keskittyy erityisesti masennuksen tunnistamiseen. Terveyskeskusten käyttöön soveltuvaa depressioiden tunnistus- ja hoitomallia on jo kokeiltu neljässä terveyskeskuksessa, ja hanke on saanut hyvän vastaanoton. Projektin johtajan, tutkimusprofessori Ville Lehtisen mukaan koulutuspainotteinen hanke on herättänyt kiinnostusta sekä potilaissa että henkilökunnassa. Varsinaisia tuloksia ei vielä ole saatavissa, mutta se tiedetään, että henkilökunta on kokenut depression tunnistamisen ja asian kertomisen potilaalle usein vaikeaksi.

Psykiatrisen erikoissairaahoidon masennuksenhoitovalmiutta projekti pyrkii parantamaan mm. luomalla yhdyshenkilöverkoston ja kehittämällä alueellisia hoitomalleja yhdessä sairaanhoitopiirien kanssa. Mallien on määrä perustua alueiden omiin tarpeisiin ja erikoispiirteisiin.

Joka viides suomalaisen sairastuu jossakin elämänsä vaiheessa vakavaan masennukseen, ja yleislääkärien potilaista noin 10-15 prosentin arvioidaan olevan masentuneita. Noin puolet näistä masentuneista jää tunnistamatta. Noin kolmannes masentuneista saa nykyisin vaivaansa hoitoa.

(Kirsi-Marja Peräkylä)

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030