Miesten alkoholin käyttöä kontrolloidaan enemmän kuin naisten, eikä kontrolli riipu juomisen määrästä. Suomalaisista miehistä noin neljännes ja naisista noin joka kymmenes oli kokenut, että joku oli viimeisen vuoden aikana yrittänyt saada heitä juomaan vähemmän tai harvemmin.

– Tavallisimmin juomista yritti rajoittaa puoliso.

 Epävirallinen kontrolli on Suomessa kuitenkin harvinaisempaa kuin useimmissa muissa tutkituissa maissa. Suomessa siis vallitsee epäsuhta juomisen suuren määrän ja epävirallisen kontrollin välillä, totesi Stakesin tutkija Kirsimarja Raitasalo väitöstutkimuksessaan.

Hänen mukaansa voidaankin pohtia, juotaisiinko Suomessa vähemmän, jos siihen puututtaisiin nykyistä herkemmin myös epävirallisissa yhteyksissä, lähinnä kodeissa. 

Kontrollin kohteeksi joutumisen todennäköisyys kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän juo tai mitä useammin on humalassa.

Tutkittujen maiden välillä oli suurta vaihtelua siinä, kuinka suuri osa vastaajista oli kokenut, että juomiseen puututaan. Kehitysmaissa puuttuminen näytti olevan huomattavasti teollistuneita länsimaita yleisempää. Näissä maissa aktiivisia puuttujia ovat muutkin kuin puolisot.

 Juomisen epävirallisen kontrollin taustalla on aina jokin syy, eikä kontrollia ole ilman ongelmia.

– Suomessa juomista kontrolloidaan virallisesti enemmän kuin monissa muissa maissa. Suomessa alkoholia myös käytetään enemmän kuin useissa muissa Euroopan maissa, joten haitatkin ovat yleisempiä. Kun alkoholijuomien hinnat laskivat Suomessa vuoden 2004 veronalennuksen ja alkoholin tuontirajoitusten purkaminen vuoksi, alkoholin kulutus ja juomisesta aiheutuvat haitat lisääntyivät huomattavasti. Koska juomisen ja juomishaittojen kontrollointi siirtyi osittain valtiolta paikalliselle ja yksilötasolle, epävirallisen sosiaalisen kontrollin merkitys on korostunut, Raitasalo mainitsi.



Ulla Toikkanen